Sukupuolineutraali naisrauhalaki

Suunnitteilla olevasta naisrauhalaista tulee kuulemma sukupuolineutraali, eli sen pitäisi suojella yhtälailla miesuhreja. Minä olen sen asian suhteen hyvin skeptinen. Parisuhdeväkivalta-asioissa viranomaisten toiminta ei ole nykyiselläänkään tasapuolista. On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että kaksisuuntaisessa parisuhdeväkivaltatilanteessa poliisi hakee miehen. Naisrauhalain nimestä on tarkoitus tehdä sukupuolineutraali. Kuitenkin tämä työnimi tulee säilymään ja pahoin pelkään sen myös määrittelevän lain tulkinnan nyt ja tulevaisuudessa.

Mediassa ja päättäjien puheenvuoroissa parisuhdeväkivalta käytännössä tarkoittaa miehen naiseen kohdistamaa väkivaltaa. Tosin nykyään enemmistö jo myöntää naistenkin väkivaltaisuuden, mutta koska se on marginaalinen ilmiö miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa kohtaan, ei siitä kannata puhua. Mielenkiintoista että naisen mieheen kohdistama väkivalta on itsestään selvänä marginaalinen osuus. Sitähän ei olla koskaan tutkittu. Kyselytutkimukset on totetutettu ainoastaan naisille. Ulkomaiset tutkimukset antavat luvan odottaa, että sukupuolijakauma on todellisuudessa paljon tasaisempi.

Törmäsin tänään netissä OTT:n erikoistutkija Johanna Niemi-Kiesiläisen luentokalvosarjaan Rikosprosessi ja parisuhdeväkivalta (2006), jossa hän määrittelee parisuhdeväkivallan näin (kalvo 4):

• Miesten naisiin kohdistamaa
  
• Vakavaa toistuvaa
  
• Pahenee aikaa myöten
  
• Liittyy vallankäyttöön ja kontrolliin

Lyhyt netin selaaminen kertoo Johannan olevan monessa mukana, ja epäilemättä yksi naisrauhalain arkkitehdeista. Miten sukupuolineutraalia ja tasapuolista lakiehdostusta voimme odottaa, kun parisuhdeväkivalta alustavasti määritellään tällä tavoin?

•