The Trouble with Boys
Nähtävästi Yhdysvalloissakin aletaan herämään ja huomaamaan, että poikien ongelmat koulussa ja siitä seuraava syrjäytyminen ei ole pelkkää miesaktivistien propagandaa. Opetusmateriaali ja -menetelmät suosivat tyttöjä poikien kustannuksella.
Suomessa ei kannata odottaa vastaavaa tapahtuvaksi ihan äkkiä. Jos vanhat merkit paikkansa, niin vasta työttömien, syrjäytyneiden, lain ja laittomuuden välillä vuorottelevien katkeroituneiden sukupolvi saa päättäjät heräämään. Poikien ongelmat ovat täälläkin tiedossa, mutta ne tietoisesti ohitetaan, koska "pojat on kuitenki niinQ nii etuoikeutettui, ja niil on niinQ hyvä-veli-järjestöt ja kaikkee...".
Usein kuule sanottavan että patriarkaattisessa yhteiskunnassa mies on normi, jolla kai tarkoitetaan ainakin sitä, että rakenteet on tehty miesten tarpeiden pohjalta. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa molemmat sukupuolet huomioitaisiin tarpeineen ja eroineen tasa-puolisesti. Kuitenkin tosiasiassa olemme päinvastoin kääntämässä painopistettä päälaelleen tasoittamisen sijasta. Koulujärjestelmässä ja ehkäisevässä terveydenhuoltopolitiikassa se on jo nähtävissä. Peruskoulu on tehty tyttöjen erityistarpeiden mukaan poikien erityistarpeet unohtaen. Näillä osa-alueilla nainen on normi.
perjantai 10. lokakuuta 2008
tiistai 7. lokakuuta 2008
Feminists Disrupt a Forum About Battered Husbands 1
Feminists Disrupt a Forum About Battered Husbands 1 "you're a bunch of fucking men!" Rapakon takana ei ainakaan "vaieta kuoliaaksi".
Mistä saisi tällaisen kameran siviilikäyttöön?. Implanttina ihon alle, pieni kiintolevy tai flash-drive ja jonkinlainen ulostuloliitin jolla voi tehdä varmuuskopioita tietokoneelle ja vapauttaa tilaa.
Mistä saisi tällaisen kameran siviilikäyttöön?. Implanttina ihon alle, pieni kiintolevy tai flash-drive ja jonkinlainen ulostuloliitin jolla voi tehdä varmuuskopioita tietokoneelle ja vapauttaa tilaa.
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
Aseet eivät tapa
Kauhajoen tapauksen jälkeen on saanut lukea kyllästymiseen asti lehtien mielipidepalstoja, netin keskustelufoorumeita ja blogeja, sekä politiikkojen populisiminhakuisia puheenvuoroja. Täsmälleen sama tilanne kuin Jokelan tapauksen jälkeen - käsiaseet halutaan kieltää tai niiden säilytysoikeutta rajoittaa. Joidenkin mielestä käsiaseet pitäisi säilyttää ampumaseuran tiloissa ja toiset ovat sitä mieltä, että käsiaseet pitäisi kieltä kokonaan yksityishenkilöiltä, koska "ne on alunperin tehty tappamista varten".
Kumpikin vaihtoehto olisi huono ja aiheuttaisi haittaa ainoastaan lakia noudattaville ammunnan harrastajille, joita on tässä maassa noin satoja tuhansia. Sen sijaan rajoituksilla olisi lähinnä vain muodollinen vaikutus rikollisiin tai Auvisen tai Saaren kaltaisiin koulumurhaajiin. Jos sairas ihminen päättää alkaa tappamaan ihmisiä, hän kyllä keksii keinot.
Käsiaseiden kieltäminen ei olisi järkevää, koska sillä saavutettava hyöty olisi huomattavasti haittoja pienempi. Suurin haitta olisi harrastajille aiheutuva vahinko. Tätä on tietysti monien vaikea ymmärtää ja asettua aseharrastajien asemaan, mutta kannattaa miettiä omaa rakasta harrastustaan, miltä tuntuisi jos se kiellettäisiin joidenkin yksittäistapausten takia. Kieltäminen on helppoa kun ei asia koske itseä.
Toinen haitta olisi kulttuurillinen. Lajilla on pitkät perinteeet Suomessa ja täyskielto samalla tarkoittaisi että meidän urheilulajikartaltamme häviäisi pysyvästi muuutama kokonainen sarja. Suomi on kaikenlisäksi menestynyt näissä lajeissa melko hyvin.
Ja mikä olisi hyöty? Totta, että kivääriä/haulikkoa on vaikeampi kuljettaa mukana ja pistooli on helpompi kätkeä. Käytännössä tällä ei kuitenkaan ole paljoa merkitystä. Sekä Auvinen että Saari olisi aivan hyvin voinut toteuttaa tekonsa haulikolla tai puoliautomaattisella kiväärillä. Moni haulikko mahtuu esimerkiksi isommanpuoleiseen urheilukassiin. Samaten esim. reserviläiskiväärinä käytetty puoliautomaattinen Sako. Veikkaisin että ostettavissa on myös .22 kaliberin puoliautomaattisia kivääreitä, eli pienoiskivääreitä, jollaisen saa perusteena urheiluammunta (vai virkistysammuntako se nykyinen termi on?). Molemmat koulusurmat siis olisi pystytty toteuttamaan yhtä hyvin, vaikka pistoolit ja revolverit olisikin kielletty. Sitäpaitsi katkaistu haulikko on keksitty.
Aseiden säilyttäminen ampumaseuran tiloissa ei sekään olisi hyvä ajatus. Ensinnäkään kaikki ammunnan harrastajat eivät kuulu seuroihin tai ammu seurojen radoilla. Suomessa on paljon ulkoratoja ja moni joka asuu maaseudulla, ampuu omassa metsässään. Kaikissa kunnissa ei ole mitään sisäampumarataa, jossa asetta säilyttää.
Toiseksi se olisi kohtuuton vaatimus ampumaseuroille. Tuskin monellakaan seuralla on valmiuksia säilyttää mahdollisesti satojen jäsenien aseita. Monella seuralla ei ensinnäkään ole omaa rataa, vaan rata on kunnan omistama, joka usein toimii jonkun muun urheilutilan yhteydessä. Ei tälläisia tiloja ole suunniteltu ensisijaisesti murronkestävyyttä ajatellen. Ampumaseurat joutuisivat siis hankkimaan valtaisat lukittavat kaapistot aseiden säilyttämistä varten. Monissa tiloissa ei olisi edes tilaa sellaisille.
Kolmanneksi: Eikö ko. keskitetty säilytys olisi jo itsessään turvallisuusriski? Nykytilanteessa on se hyvä puoli että rikollisten on vaikea tietää missä asunnoissa säilytetään aseita ja kerrostaloon on riskialtista murtautua kun naapureita on joka puolella. Rikollisilta puuttuu lisäksi tieto missä aseet sijaitsevat asunnossa. Ei ole kovinkaan houkuttelevaa varkaan näkökulmasta. Sen sijaan ampumaseurojen tiloissa ei ole naapureita. Hälytyslaitteet tosin yleensä on, mutta osaava varas selviää niistä, ja varas pääsee käsiksi mahdollisesti useampaan sataan tai ainakin kymmeniin aseisiin. Se on varkaan näkökulmasta paljon houkuttelevampi vaihtoehto.
Jos tällainen laki astuu voimaan, saamme lukea vähän väliä lehdestä: " Tampereella poliisi kaipaa tietoja ampumaseuran tiloihin tehdystä murrosta. Paikalta vietiin yli 150 käsiasetta, joiden pelätään päätyvän alamaailman käyttöön sekä katukauppaan...". Toisin sanoen: nykykäytännöllä tiedetään keillä on ase ja niiden saatavuutta kontrolloidaan, eli pahimmat hörhöt blokataan pois. Lainmuutoksen jälkeen kenellä tahansa hörhöllä voisi olla ties millainen arsenaali, eikä kukaan tietäisi siitä.
Jotkut ovat vaatineet kaikkien aseiden kieltämistä. Myös kiväärien ja haulikoiden. Se vahingoittaisi vielä suurempaa harrastajajoukkoa. Eipä tulisi enää sen jälkeen olympiamitallejakaan ammunnasta. Suomesta häviäisi kertarysäyksellä metsästyskulttuuri sekä mm. reserviläisammunta. Entä loppuisiko tappaminen samalla? Ei! Seurauksena vain rikollisilla olisi enää aseita. Laittoman aseen hankkiminen ei liene kovin vaativa tehtävä jos tahtoa löytyy. Vierailu jossakin itäblokin maassa riittänee. Kuinkakohan hirvittävä määrä Neuvostoliiton hajoamista seuranneen rappiotilan aikana "kadonneita" aseita on edelleen mustan pörssin kaupassa?
Sitäpaitsi ruutiase ei ole välttämätön. Jos Saarella tai Auvisella ei olisi ollut tuliasetta käytettävissä, he olisivat silti voineet toteuttaa tekonsa käyttäen muunlaisia aseita. Virossa on pippurisumutteen myynti laillista. Koulusurmaaja olisi voinut esim. hakea muutamia sumutteita ja tappaa uhrinsa vaikkapa puukolla, ensin tehtyään heidät puolustuskyvyttömäksi pippurikaasulla. Rautakaupasta saa kuka tahansa ostaa kaasukäyttöisen naulapyssyn. Pienellä modauksella naulapyssy toimii kuin puoliautomaattipistooli. Tarvittava modaus on olemattoman pieni. Ainoa asia on kärjessä olevan kärkivarmistimen lukitseminen pohja-asentoon. Kaikissa naulaimissa ei tätä varmistinta edes ole. Ei se nyt ihan pistoolia vastaa, mutta järeimmissä on kuitenkin valtava teho. Voima riittää lyömään ison naulan kantaa myöten kiinni puuhun, joten lyhyellä etäisyydellä se on tappava ase. "Lippaaseenkin" mahtuu enemmän "ammuksia" kuin normaaliin pistooliin. Naulaimia tuskin voidaan tehdä luvanvaraisiksi, joten veikkaan että jos ruutiaseet kielletään, niin naulain saattaa löytyä tulevien Auvisten Ja Saarten hankintalistalta.
Entäpä Molotovin coctai, eli polttopullo? Äärimmäisen helppo valmistaa ja suorastaan järkyttävän tuhoisa jos se heitetään ihmisiä päin. Räjähteen valmistaminen onnistuu sekin melko helposti. Tosin se on näistä esimerkeistä muita vaikeampaa, mutta ei suinkaan mahdotonta, ja siitäkin meillä on kokemuksia lokakuulta 2002. Rautakaupasta saa ostaa monenlaista materiaalia, mitä voi käyttää lisävahingon tuottamiseen räjähteessä (ns. sirpalepommi). Petri Gerdt käytti hauleja omassa pommissaan. Kuvittele esimerkiksi jyrsimen teriä, pieniä katkaisulaikkoja, nauloja tai muttereita, jotka sinkoutuvat eri suuntiin ~800 m/s räjähdyksen voimasta. Ja napalmin valmistaminen sekin on luullakseni melko helppoa. Sivarina minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta armeijan käynteet kaiketi tietävät.
Keinoja siis löytyy jos tahtoa löytyy. Sen takia olisi tärkeämpää keskittyä syihin taustalla kuin rajoittaa ihmisten valinnanmahdollisuuksia. Yhteiskunta rajoittaa ja säätelee jo nyt joissain asioissa liikaa ja tulevaisuus ei sen suhteen näytä yhtään paremmalta. Käsiaseiden rajoittaminen/kielto olisi yksi askel lisää rajoituksien ja kieltojen tielle. Ongelma ei ratkeaisi, se vain muuttaisi muotoaan, jolloin olisi taas tehtävä lisää rajoituksia. Ei varmaan tarvitse perustella minkä takia tämä kehityssuunta on huono. Katsokaa mitä historia opettaa. Yhteiskunnalisen hyvinvoinnin, vapauden ja turvallisuuden välinen kaava on toistanut itsensä läpi historian. Tiukasti kontrolloidut, valvotut ja rajoitetut vapaudet eivät juuri koskaan ole tuoneet hyvinvointia, eivätkä edes turvallisuutta. "They who can give up essential liberty to obtain a little temporary safety, deserve neither liberty nor safety." (Benjamin Franklin 1775)
Toinen asia mikä tässä keskustelussa ärsyttää on vasemmisto-opposition esittämä vaatimus että sisäministeri Anne Holmlundin pitäisi erota. Muun muassa Annika Lapintie (vas) on vaatinut Holmlundia eroamaan, koska Holmlund ei Jokelan tapauksen jälkeen ryhtynyt uudistamaan aselainsäädäntöä siinä mittakaavassa ja sillä nopeudella, joka opposition mielestä olisi ollut tarpeellista. Minä en näe mitään järkevää perustetta eroamiseen. Minusta Holmlund on muutenkin hoitanut hommansa aika hyvin. Mitä uudistuksia hänen muka olisi pitänyt tehdä. Ellen erehdy Jokelan jälkeen toteutettiinkin joitain uudistuksia. Kovin radikaalien muutosten tekeminen ei ole mahdollista.
Suomalaisilla on 1,65 miljoonaa luvallista asetta. Pitäisikö ne kaikki pakkolunastaa muutaman yksittäistapauksen takia? Entä lupaharkinta? Ei pommivarmaa keinoa ole selvittää henkilön aikeita. Ajatustenlukukonetta, kun ei (onneksi) ole vielä keksitty. Jo tällä hetkellä hakijan tausta tutkitaan ja hakijalle suoritetaan haastattelu. Käsiaseisiin myönnetään varsinkin ensimmäiseksi aseeksi ylensä ainoastaan pienoispistoolilupa, eli .22 kaliiberisen aseen lupa. Tappava kylläkin, mutta verraten pieni kuitenkin jos verrataan vaikka poliisin käyttämään 9 mm patruunaan. On sinisilmäistä luulla että jos aselupa Saarelta tai Auviselta olisi evätty, niin asia olisi jäänyt siihen. Seuraavaksi ase olisi haettu itänaapurista, ja tuliaisina tuskin tuotaisiin enää pienoispistoolia, vaan mahdollisesti 9 mm tai .38. Pahimmassa tapauksessa 7,62 x 39 sarjatuliase taittoperällä.
Holmlundiin kohdistuvasta kritiikistä tuntuu suuri osa olevan populisminhakuista ja tällaisen tragedian hyödyntämistä oman puolueen eduksi. Sanon edelleen että Anne Holmlund on mielestäni tehnyt hyvää työtä. Kaikista ko. minsteriön virkamiehistä ei voi sanoa samaa. Mitä esim. Ritva Viljasen kansliapäällikkökaudella on saavutettu? Sen että nykyään poliisin aika kuluu toisten poliisien jahtaamiseen ja rikolliset nauravat partaansa.
Vielä naurettavampaa on syyttää väkivaltaisia pelejä tai musiikkia. Sotapelit ovat hyvää viihdettä ja tarjoavat yksinäisille sosiaalisesti rajoittuneille nuorille sentään jonkinlaisen sosiaalisen verkoston. Parempi edes virtuaaliset kaverit, kuin ei kavereita ollenkaan. Musiikin suhteen kieltäjillä kyse on pikemminkin "en pidä tästä - en salli sitä muillekaan" -asenteesta. Se on yksi vakava assholismin oire.
Btw. Minä pelasin väkivaltaisia pelejä koko lapsuuteeni ja kuuntelin musiikkia, jossa laulettiin ihmisten silpomisesta. Minusta tuli aseistakieltäytyjä.
Paljon on esitetty teorioita siitä mistä tällaiset teot johtuvat. Miksi nuori mies ottaa aseen ja menee kouluun ampumaan viattomia ihmisiä. Itse henkilökohtaisesti uskon että siihen vaikuttaa (listan järjestys on satunnainen, ei merkityksen mukaan järjestetty).
1. Narsistinen aikakausi ja itsekkäät arvot
2. Yhteisöllisyyden puute ja perheinstituution murros
3. Avohoito ja mielenterveyspalveluiden jonot
4. Koulukiusaaminen
5. Yhteiskunta ei tue tervettä maskuliinisuutta ja miehuuten kasvamista
Lyhyesti: Aseet eivät tapa, ihmiset tappavat! Aseiden kieltäminen rankaisee harrastajia, mutta ei ehkäise Jokelan tai Kauhajoen kaltaisia tragedioita, sillä luvallinen ase on vain yksi vaihtoehto surmaajan suuresta keinorepertuaarista.
Miten voidaan varmistua että tällainen ei enää pääse tapahtumaan? Ei millään!. Maailmasta ei saa 100 % turvallista. Minä väitän että perhe- ja tasa-arvopolitiikan pysäyttäminen ja uuden suunnan etsiminen olisi kustannustehokkain tapa ehkäistä ilmiötä kasvamasta neliöön seuraavan sukupolven kohdalla.
P.S Kun on viime aikoina rutiinilla kommentoinut muissa blogeissa niin omaa blogia kirjoittaessa esikatselu-painike onkin vieraassa paikassa ja vahinko painaa liian aikaisin julkaisunappulaa käy liiankin helposti :)
Kumpikin vaihtoehto olisi huono ja aiheuttaisi haittaa ainoastaan lakia noudattaville ammunnan harrastajille, joita on tässä maassa noin satoja tuhansia. Sen sijaan rajoituksilla olisi lähinnä vain muodollinen vaikutus rikollisiin tai Auvisen tai Saaren kaltaisiin koulumurhaajiin. Jos sairas ihminen päättää alkaa tappamaan ihmisiä, hän kyllä keksii keinot.
Käsiaseiden kieltäminen ei olisi järkevää, koska sillä saavutettava hyöty olisi huomattavasti haittoja pienempi. Suurin haitta olisi harrastajille aiheutuva vahinko. Tätä on tietysti monien vaikea ymmärtää ja asettua aseharrastajien asemaan, mutta kannattaa miettiä omaa rakasta harrastustaan, miltä tuntuisi jos se kiellettäisiin joidenkin yksittäistapausten takia. Kieltäminen on helppoa kun ei asia koske itseä.
Toinen haitta olisi kulttuurillinen. Lajilla on pitkät perinteeet Suomessa ja täyskielto samalla tarkoittaisi että meidän urheilulajikartaltamme häviäisi pysyvästi muuutama kokonainen sarja. Suomi on kaikenlisäksi menestynyt näissä lajeissa melko hyvin.
Ja mikä olisi hyöty? Totta, että kivääriä/haulikkoa on vaikeampi kuljettaa mukana ja pistooli on helpompi kätkeä. Käytännössä tällä ei kuitenkaan ole paljoa merkitystä. Sekä Auvinen että Saari olisi aivan hyvin voinut toteuttaa tekonsa haulikolla tai puoliautomaattisella kiväärillä. Moni haulikko mahtuu esimerkiksi isommanpuoleiseen urheilukassiin. Samaten esim. reserviläiskiväärinä käytetty puoliautomaattinen Sako. Veikkaisin että ostettavissa on myös .22 kaliberin puoliautomaattisia kivääreitä, eli pienoiskivääreitä, jollaisen saa perusteena urheiluammunta (vai virkistysammuntako se nykyinen termi on?). Molemmat koulusurmat siis olisi pystytty toteuttamaan yhtä hyvin, vaikka pistoolit ja revolverit olisikin kielletty. Sitäpaitsi katkaistu haulikko on keksitty.
Aseiden säilyttäminen ampumaseuran tiloissa ei sekään olisi hyvä ajatus. Ensinnäkään kaikki ammunnan harrastajat eivät kuulu seuroihin tai ammu seurojen radoilla. Suomessa on paljon ulkoratoja ja moni joka asuu maaseudulla, ampuu omassa metsässään. Kaikissa kunnissa ei ole mitään sisäampumarataa, jossa asetta säilyttää.
Toiseksi se olisi kohtuuton vaatimus ampumaseuroille. Tuskin monellakaan seuralla on valmiuksia säilyttää mahdollisesti satojen jäsenien aseita. Monella seuralla ei ensinnäkään ole omaa rataa, vaan rata on kunnan omistama, joka usein toimii jonkun muun urheilutilan yhteydessä. Ei tälläisia tiloja ole suunniteltu ensisijaisesti murronkestävyyttä ajatellen. Ampumaseurat joutuisivat siis hankkimaan valtaisat lukittavat kaapistot aseiden säilyttämistä varten. Monissa tiloissa ei olisi edes tilaa sellaisille.
Kolmanneksi: Eikö ko. keskitetty säilytys olisi jo itsessään turvallisuusriski? Nykytilanteessa on se hyvä puoli että rikollisten on vaikea tietää missä asunnoissa säilytetään aseita ja kerrostaloon on riskialtista murtautua kun naapureita on joka puolella. Rikollisilta puuttuu lisäksi tieto missä aseet sijaitsevat asunnossa. Ei ole kovinkaan houkuttelevaa varkaan näkökulmasta. Sen sijaan ampumaseurojen tiloissa ei ole naapureita. Hälytyslaitteet tosin yleensä on, mutta osaava varas selviää niistä, ja varas pääsee käsiksi mahdollisesti useampaan sataan tai ainakin kymmeniin aseisiin. Se on varkaan näkökulmasta paljon houkuttelevampi vaihtoehto.
Jos tällainen laki astuu voimaan, saamme lukea vähän väliä lehdestä: " Tampereella poliisi kaipaa tietoja ampumaseuran tiloihin tehdystä murrosta. Paikalta vietiin yli 150 käsiasetta, joiden pelätään päätyvän alamaailman käyttöön sekä katukauppaan...". Toisin sanoen: nykykäytännöllä tiedetään keillä on ase ja niiden saatavuutta kontrolloidaan, eli pahimmat hörhöt blokataan pois. Lainmuutoksen jälkeen kenellä tahansa hörhöllä voisi olla ties millainen arsenaali, eikä kukaan tietäisi siitä.
Jotkut ovat vaatineet kaikkien aseiden kieltämistä. Myös kiväärien ja haulikoiden. Se vahingoittaisi vielä suurempaa harrastajajoukkoa. Eipä tulisi enää sen jälkeen olympiamitallejakaan ammunnasta. Suomesta häviäisi kertarysäyksellä metsästyskulttuuri sekä mm. reserviläisammunta. Entä loppuisiko tappaminen samalla? Ei! Seurauksena vain rikollisilla olisi enää aseita. Laittoman aseen hankkiminen ei liene kovin vaativa tehtävä jos tahtoa löytyy. Vierailu jossakin itäblokin maassa riittänee. Kuinkakohan hirvittävä määrä Neuvostoliiton hajoamista seuranneen rappiotilan aikana "kadonneita" aseita on edelleen mustan pörssin kaupassa?
Sitäpaitsi ruutiase ei ole välttämätön. Jos Saarella tai Auvisella ei olisi ollut tuliasetta käytettävissä, he olisivat silti voineet toteuttaa tekonsa käyttäen muunlaisia aseita. Virossa on pippurisumutteen myynti laillista. Koulusurmaaja olisi voinut esim. hakea muutamia sumutteita ja tappaa uhrinsa vaikkapa puukolla, ensin tehtyään heidät puolustuskyvyttömäksi pippurikaasulla. Rautakaupasta saa kuka tahansa ostaa kaasukäyttöisen naulapyssyn. Pienellä modauksella naulapyssy toimii kuin puoliautomaattipistooli. Tarvittava modaus on olemattoman pieni. Ainoa asia on kärjessä olevan kärkivarmistimen lukitseminen pohja-asentoon. Kaikissa naulaimissa ei tätä varmistinta edes ole. Ei se nyt ihan pistoolia vastaa, mutta järeimmissä on kuitenkin valtava teho. Voima riittää lyömään ison naulan kantaa myöten kiinni puuhun, joten lyhyellä etäisyydellä se on tappava ase. "Lippaaseenkin" mahtuu enemmän "ammuksia" kuin normaaliin pistooliin. Naulaimia tuskin voidaan tehdä luvanvaraisiksi, joten veikkaan että jos ruutiaseet kielletään, niin naulain saattaa löytyä tulevien Auvisten Ja Saarten hankintalistalta.
Entäpä Molotovin coctai, eli polttopullo? Äärimmäisen helppo valmistaa ja suorastaan järkyttävän tuhoisa jos se heitetään ihmisiä päin. Räjähteen valmistaminen onnistuu sekin melko helposti. Tosin se on näistä esimerkeistä muita vaikeampaa, mutta ei suinkaan mahdotonta, ja siitäkin meillä on kokemuksia lokakuulta 2002. Rautakaupasta saa ostaa monenlaista materiaalia, mitä voi käyttää lisävahingon tuottamiseen räjähteessä (ns. sirpalepommi). Petri Gerdt käytti hauleja omassa pommissaan. Kuvittele esimerkiksi jyrsimen teriä, pieniä katkaisulaikkoja, nauloja tai muttereita, jotka sinkoutuvat eri suuntiin ~800 m/s räjähdyksen voimasta. Ja napalmin valmistaminen sekin on luullakseni melko helppoa. Sivarina minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta armeijan käynteet kaiketi tietävät.
Keinoja siis löytyy jos tahtoa löytyy. Sen takia olisi tärkeämpää keskittyä syihin taustalla kuin rajoittaa ihmisten valinnanmahdollisuuksia. Yhteiskunta rajoittaa ja säätelee jo nyt joissain asioissa liikaa ja tulevaisuus ei sen suhteen näytä yhtään paremmalta. Käsiaseiden rajoittaminen/kielto olisi yksi askel lisää rajoituksien ja kieltojen tielle. Ongelma ei ratkeaisi, se vain muuttaisi muotoaan, jolloin olisi taas tehtävä lisää rajoituksia. Ei varmaan tarvitse perustella minkä takia tämä kehityssuunta on huono. Katsokaa mitä historia opettaa. Yhteiskunnalisen hyvinvoinnin, vapauden ja turvallisuuden välinen kaava on toistanut itsensä läpi historian. Tiukasti kontrolloidut, valvotut ja rajoitetut vapaudet eivät juuri koskaan ole tuoneet hyvinvointia, eivätkä edes turvallisuutta. "They who can give up essential liberty to obtain a little temporary safety, deserve neither liberty nor safety." (Benjamin Franklin 1775)
Toinen asia mikä tässä keskustelussa ärsyttää on vasemmisto-opposition esittämä vaatimus että sisäministeri Anne Holmlundin pitäisi erota. Muun muassa Annika Lapintie (vas) on vaatinut Holmlundia eroamaan, koska Holmlund ei Jokelan tapauksen jälkeen ryhtynyt uudistamaan aselainsäädäntöä siinä mittakaavassa ja sillä nopeudella, joka opposition mielestä olisi ollut tarpeellista. Minä en näe mitään järkevää perustetta eroamiseen. Minusta Holmlund on muutenkin hoitanut hommansa aika hyvin. Mitä uudistuksia hänen muka olisi pitänyt tehdä. Ellen erehdy Jokelan jälkeen toteutettiinkin joitain uudistuksia. Kovin radikaalien muutosten tekeminen ei ole mahdollista.
Suomalaisilla on 1,65 miljoonaa luvallista asetta. Pitäisikö ne kaikki pakkolunastaa muutaman yksittäistapauksen takia? Entä lupaharkinta? Ei pommivarmaa keinoa ole selvittää henkilön aikeita. Ajatustenlukukonetta, kun ei (onneksi) ole vielä keksitty. Jo tällä hetkellä hakijan tausta tutkitaan ja hakijalle suoritetaan haastattelu. Käsiaseisiin myönnetään varsinkin ensimmäiseksi aseeksi ylensä ainoastaan pienoispistoolilupa, eli .22 kaliiberisen aseen lupa. Tappava kylläkin, mutta verraten pieni kuitenkin jos verrataan vaikka poliisin käyttämään 9 mm patruunaan. On sinisilmäistä luulla että jos aselupa Saarelta tai Auviselta olisi evätty, niin asia olisi jäänyt siihen. Seuraavaksi ase olisi haettu itänaapurista, ja tuliaisina tuskin tuotaisiin enää pienoispistoolia, vaan mahdollisesti 9 mm tai .38. Pahimmassa tapauksessa 7,62 x 39 sarjatuliase taittoperällä.
Holmlundiin kohdistuvasta kritiikistä tuntuu suuri osa olevan populisminhakuista ja tällaisen tragedian hyödyntämistä oman puolueen eduksi. Sanon edelleen että Anne Holmlund on mielestäni tehnyt hyvää työtä. Kaikista ko. minsteriön virkamiehistä ei voi sanoa samaa. Mitä esim. Ritva Viljasen kansliapäällikkökaudella on saavutettu? Sen että nykyään poliisin aika kuluu toisten poliisien jahtaamiseen ja rikolliset nauravat partaansa.
Vielä naurettavampaa on syyttää väkivaltaisia pelejä tai musiikkia. Sotapelit ovat hyvää viihdettä ja tarjoavat yksinäisille sosiaalisesti rajoittuneille nuorille sentään jonkinlaisen sosiaalisen verkoston. Parempi edes virtuaaliset kaverit, kuin ei kavereita ollenkaan. Musiikin suhteen kieltäjillä kyse on pikemminkin "en pidä tästä - en salli sitä muillekaan" -asenteesta. Se on yksi vakava assholismin oire.
Btw. Minä pelasin väkivaltaisia pelejä koko lapsuuteeni ja kuuntelin musiikkia, jossa laulettiin ihmisten silpomisesta. Minusta tuli aseistakieltäytyjä.
Paljon on esitetty teorioita siitä mistä tällaiset teot johtuvat. Miksi nuori mies ottaa aseen ja menee kouluun ampumaan viattomia ihmisiä. Itse henkilökohtaisesti uskon että siihen vaikuttaa (listan järjestys on satunnainen, ei merkityksen mukaan järjestetty).
1. Narsistinen aikakausi ja itsekkäät arvot
Jokainen haluaa olla tähti. Jokainen haluaa saada huomiota. Tämä aika korostaa erottautumisen tarvetta. Olet joko hero tai zero. Muiden ongelmien ohella nuori joka ei saa hyväksyntää, kunnioitusta tai mitään rakentavaa tai kannustavaa huomiota, saattaa haluta huomiota sitten tällä tavalla.
Tavallisuus ja arkipäiväisyys on aliarvostettua. Jokainen haluaa olla jotain suurta. Keskinkertaisuus ei ole mitään. Se on tylsää eikä kiinnosta ketään. Jokaisesta "pitää tulla jotain!.
2. Yhteisöllisyyden puute ja perheinstituution murros
Matti Vanhanen on tavallaan oikeassa puhuessaan yhteisöllisyyden tarpeesta. Tämän hetken arvot korostavat yksilöllisyyttä, itsenäisyyttä ja hedonistista itsekkyyttä. Yhteisöllisyyttä ei ole. Perhe yksikkönä on murroksessa. Avioliitto on muuttunut sisällöltään muutamassa vuosikymmenessä hyvin paljon. Pysyvän turvallisen perheen tilalle on tullut suhde. Sanonta "astua avioliiton turvalliseen satamaan" on pelkkä vitsi, josta on jäljellä enää puitteet, hääjuhlat. Jos ennen avioliitto oli "kunnes kuolema meidät erottaa", niin nykyään se on vain suhde toisten joukossa, josta lähdetään kävelemään heti siinä vaiheessa kun minä itse en koe saavani siitä itselleni lisäarvoa.
Toisin kuin jotkut humanistiset tieteenalat ja poliittisesti korrekti perhepoliitiikkamme koittaa meillä väittää, isät oikeasti merkitsevät. Yhdysvalloissa on tutkittu, että isättömillä lapsilla on moninkertainen todennäköisyys päätyä rikolliseksi, elää köyhyydessä tai kärsiä päihde- ja mielenterveysongelmista. Ja sillä on vissi ero, onko isäsi osoite sama kuin omasi, vai näetkö isäsi joka kolmas viikonloppu. Pyydän anteeksi että olen epäkorrekti, mutta näin se vain on. Luonto ei taivu ihmisen tahdon mukaan.
3. Avohoito ja mielenterveyspalveluiden jonot
Avohoidon ja heitteillejätön rajapinta on häilyvä ja julkisen terveydenhuollon mielenterveyspalveluissa on joissain kunnissa kuukausien jono ja käytännössä "hoito" on käytännössä pelkkä SSRI-lääkitys ja viisi käyntiä ns. terapiassa. Yksityisen puolen terapialla ja julkisen terveydenhuollon "terapialla" on eroa kuin yöllä ja päivällä.
Käsitys siitä mitä terapia on, muodostuu vasta yksityisellä käytyäsi. Julkisen puolen "terapia" on jonninjoutavaa jutustelua psykologin kanssa. Ensimmäisellä kerralla psykologi tekee sinulle masennustestin. Saman Beckin masennustestin, jonka voit tehdä itsekin vaikka netissä. Sitten hän lisää lääkitystäsi. Toisella kerralla pääsette asiaan ja sinä kerrot itsestäsi. Kolmannella kerralla toteat että psykologi ei muista mitään mitä olet kertonut aikaisemmin ja saat kertoa ne uudestaan. Neljännellä kerralla kerrot taas osan uudestaan ja huomaat että psykologi ei lainkaan tunnu tajuavan ongelmaasi tai mitä yrität sanoa, ja vähättelee kun kerrot miltä sinusta tuntuu. Viidennellä kerralla hän toteaa että viides ja viimeinen kerta onkin sitten tässä ja se riittääkin, sillä "sinä olet edistynyt valtavasti tänä aikana", ja lääkitystä jatketaan vielä ainakin vuosi. Ei! Kun menet yksityiselle, niin ei kannata ihmetellä jos ensimmäinen askel onkin lääkekuurin vähentäminen tai lopettaminen.
Yksityinen toimii, mutta maksaa ja on hidasta. Sen takia se on ainakin opiskelijoiden ja työttömien ulottumattomissa. Hinta voi helposti olla 70 euroa puolelta tunnilta. Sitä esim. kerta viikossa puolen vuoden ajan tekee ison loven kukkaroon, vaikkakin Kela korvaa osan siitä. Silti ainakin opiskelijoiden, työttömien ja suuren osan elatusvelvollisten saavuttamattomissa. Tajuan kyllä täysin elämän realiteetit, enkä sano että valtion pitäisi tarjota korkealaatuiset terapiapalvelut jokaiselle, mutta tuo julkisen terveydenhuollon olemassa oleva "terapia" maksaa sekin ja sen hinta-laatusuhde on luokattoman heikko.
Sitäpaitsi ne lääkkeet ovat kalliita. Ja niitähän Suomessa syödään! Siihen malliin että voidaan kysyä että mikä onkaan oikeasti se Prozac-nation. Vai Cipramiliako täällä syödään? Potilaat maksavat isoja summia kalliista lääkkeistä, jotka eivät auta muuta kuin ehkä tasaavat hieman piikkejä, turruttavat ja tekevät väsyneeksi. Ja eikö monissa masennuslääkkeissä ole mahdollisina sivuvaikutuksina masennus ja itsemurhariskin kohoaminen? Vuodesta kahteen lääkkeitä syötyäsi (ja omaisuuden tuhlattuasi) lopetat lääkityksen ja huomaat että olosi on aivan samanlainen ilman lääkkeitä kuin lääkkeiden kanssa paitsi, että unentarpeesi vähenee huomattavasti ja ajatuksesi on taas kirkas.
4. Koulukiusaaminen
Koulukiusaamiseen puuttumisesta on annettu kasapäin ohjeita ja määräyksiä. Siihen on "pitänyt puuttua" vuosikymmenten ajan. Voisi kysyä mitä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana on saavutettu koulukiusaamisen ehkäisemiseksi? Ei mitään. Tuoreesta kouluterveyskyselystä käy ilmi, että koulukiusaaminen ja väkivalta on yleistä. Kiusaamisella on pitkävaikutteiset seuraukset kiusattuun ja toisinaan myös kiusaajaan. Olisi molempien edun mukaista että asiaan oikeasti puututtaisiin.
5. Yhteiskunta ei tue tervettä maskuliinisuutta ja miehuuten kasvamista
Hittolainen, että olen tyytyväinen että olen jo näin vanha. En todellakaan haluaisi olla 15-vuotias poika tässä maailmassa, joka yrittää epätoivoisesti muodostaa omaa identieteettiään ja lähivuosina seksuaalisuuttaan. Vielä enemmän olen tyytyväinen etten ole 3 - 5 vuotias poika, jolla on edessään päiväkodin, ala-asteen ja ylä-asteen myllytys, jossa jos polittinen korrektius ja luonto eivät kohtaa, niin sen pahempi luonnolle.
Pojat yrittävät muodostaa omaa mieheyttään, mutta mieheys on hukassa. Miehen mallista ei saisi edes puhua, koska se on joko "yksilön alistamista ahtaisiin muotteihin" tai "haitallisten roolimallien uusimiesta". Kuitenkin pojista tulee miehiä, sillä naisia heistä ei tule. Sukupuolia kun ei ole kuin kaksi. Näin väitän vaikka se onkin poliittisesti epäkorrektia sanoa noin.
Ironisinta on se, että pyrkimys kuolettaa haitallista maskuliinisuutta, eli übermachoa miestä joka puheen sijasta purkaa pahaa oloaan väkivallalla, pikemminkin uhkaa positiivisen maskuliinisuuden kehittymistä. Jos poika ei saa miehen mallia kotona (isä siirretty ulkoruokintaan), eikä koulussa (mikä se miesopettajien osuus taas olikaan), poika ottaa miehen mallin sieltä mistä sen saa. Terveen maskuliinisen mallin puuttuessa poika ottaa mallinsa television väkivaltaisista miehistä tai toisista nuorista pojista, jotka ovat itsekin aivan kypsymättömiä ja aivan yhtä hukassa, mutta 12-vuotiaasta 16 vuotta vanha on ihan aikuinen. Tulevaisuudessa kun päiväkotien ja koulujen pitää tasa-arvomääräysten takia varoa sukupuolirooleihin ohjaamista, tämä kärjistyy luultavasti entisestään.
Televisio antaa nykypäivänä kolmenlaista mieskuvaa. Väkivaltainen roisto (tai sankari [missä ero? Jack Bauer tai Sipowicz, roistoja vai sankareita?]), tyhmiä ja laiskoja mitäänosaamattomia luusereita (Al Bundy) tai metroseksuaaleja hybridimiehiä. Pojat eivät halua olla feminiinisiä hybridimiehiä, koska murrosiässä pojalle on tärkeää erota naiseudesta. Pojat eivät halua tulla tv-isän kaltaiseksi hölmöksi jota ei voi kukaan kunnoittaa, joka ei osaa mitään ja on täysin riippuvainen kaikkitietävästä ja kaikenosaavasta superäidistä.
Kun poika kasvaa ikään jossa tytöt ja pojat alkavat ulkoisesti olla miehiä ja naisia ja hormonit hyrräävät, tulee iso pettymys. Poika saa huomata että rauhallisuus, kohteliaisuus, huomaavaisuus ja kaikki se mitä mitä naisistunut kasvatus on opettanut miesten ja naisten välisistä suhteista ei toimi. Poika jää yksin ja ihmettelee kun aggressiiviset, sovinistiset ja kilpailuhenkiset pahat pojat korjaavat kaikki naiset. Poika saa huomata että kaveruutta pidemmälle ei pääse. Huomaavaisuudenosoitukset kelpaavat ja poika kelpaa korjaamaan tyttöjen tietokoneet ja polkupyörät.
Poika törmää paradoksiin jossa naiset kehuvat kuinka kiva hän on ja että: "sinä löydät ihan varmasti naisen... Sä olet niin huomaavainen, joka naisen unelma". Näillä kaverinaisilla vain sattuu olemaan poikaystävä, mutta muuten... Paitsi kun kaverinaiselle ja poikaystävälle tulee ero. Flaksaako pojalla nyt? "Sä olet niin ihana, mutta me vaan ollaan niin erilaiset. Eikö me voitaisi olla vaan ystäviä?" Eihän tässä näin pitänyt käydä! Jos minulla olisi aikakone, menisin ensimmäiseksi tapaamaan 16-vuotiasta itseäni realiteettisparrauksen merkeissä.
Maskuliinisuus siis on kriisissä. Siitä ei kai kukaan ole eri mieltä. Ikävä tässä on se, että ei haitallinen machomaskuliinisuus ole lähdössä minnekään. Sen sijaan positiivinen maskuliinisuus on. Kannattaa varoa mitä toivoo, sillä se voi toteutua. Kaikesta kriittisen miestutkimuksen liturgiasta huolimatta naiset haluavat miesten olevan edelleen miehiä. Siis suuressa mittakaavassa. Voi olla kovakasvoisia feministejä jotka pehmeän miehensä sijasta hoitavat vaaralliset ja raskaat työt, poistavat fyysiset uhkat ja tarvittaessa lähtevät kovat piipussa Uralille, mutta suuressa mittakaavassa, ei.
Anders Ahlbäck sanoo: "Miehet voisivat edelleen vaihtaa perheen talvirenkaat, mutta vain jos he sitä itse haluaisivat". Niin voisivatkinkin. Autokorjaamo kyllä vaihtaa ne pientä korvausta vastaan. Sen sijaan sitä naiset suuressa mittakaavassa eivät nyt, eivätkä tulevaisuudessa niitä vaihtele. Eivätkä sano miehelle:" Jää sinä vain vuoteeseen. Minä käyn katsomassa mikä tuo ääni alakerrassa on". Eivätkä kiipeä pakkasessa 15 metrin korkeuteen lyömään alusrakenteita kattoon.
Haitallisten miehisten mallien poistaminen on hyvä asia. Samaten järkevä ammatillisen segregaation vähentäminen. Valitettavasti radikaalein ja ideologisesti latautunein aines kirjoittaa käsikirjoituksen eikä sen enempää asioista päättävillä naisilla kuin miehillä ole kykyä/rohkeutta kyseenalaistaa. Ei kannata sitten myöskään itkeä kun miehisiä miehiä ei enää löydy tarpeeksi tekemään miehisten miesten töitä tai puolustamaan maata.
Pojat ovat eksyksissä ja sitä ei auta lainkaan se, että valkoinen heteromies on se ainoa jäljellä oleva ryhmä jota saa ryöpyttää miten tahtoo. Mies on alituisen syyllistämisen, pilkan ja lisääntyvien velvollisuuksien kohde ilman oikeuksia. Kirsi Virtasen tuore radio-ohjelma Nainen on miestä parempi, jonka voi ladata myös mp3-tiedostona kuvaa hyvin vallittsevaa ilmapiiriä. Ohjelmassa Virtanen käyttää 43 minuuttia kertomaan miten miehet ovat naisia huonompia kaikilla osa-alueilla, mairean pilkallisella muka-hauskalla äänellä.
Miehet ovat mm. pari ensimmäistä viikkoa naisia, ennen kuin miesten "surkuhupaisa hormoni pääsee mellestämään" ja "poika on poikkeama, haalea kuva alkuvoimaisesta tytöstä". Onneksi Kirsi Virtanen tuskin tavoittaa ohjelmallaan ainakaan kovin nuoria ja kriittisessä vaiheessa olevia poikia.
Yksi isän tehtävistä on myös opettaa pojalleen itsepuolustusta sekä kontrolloitua voimankäyttöä. Isän tehtävä on opettaa pojasta sellainen joka tarvittaessa käyttää voimaa puolustaakseen itseään tai muita, mutta vain juuri sen verran voimankäyttöä mitä on välttämätöntä, ja vain puolustautumiseen. Tätä asiaa eivät suuressa mittakaavassa äidit opeta. Sorry PC, mutta näin on!
Lyhyesti: Aseet eivät tapa, ihmiset tappavat! Aseiden kieltäminen rankaisee harrastajia, mutta ei ehkäise Jokelan tai Kauhajoen kaltaisia tragedioita, sillä luvallinen ase on vain yksi vaihtoehto surmaajan suuresta keinorepertuaarista.
Miten voidaan varmistua että tällainen ei enää pääse tapahtumaan? Ei millään!. Maailmasta ei saa 100 % turvallista. Minä väitän että perhe- ja tasa-arvopolitiikan pysäyttäminen ja uuden suunnan etsiminen olisi kustannustehokkain tapa ehkäistä ilmiötä kasvamasta neliöön seuraavan sukupolven kohdalla.
P.S Kun on viime aikoina rutiinilla kommentoinut muissa blogeissa niin omaa blogia kirjoittaessa esikatselu-painike onkin vieraassa paikassa ja vahinko painaa liian aikaisin julkaisunappulaa käy liiankin helposti :)
lauantai 27. syyskuuta 2008
Ensimmäinen vaalikone auki
Mortimerilla on ollut suhteellisen rankat pari viime viikkoa. Tuli tehtyä hieman ylitöitä. Putki alkoi viime blogimerkinnästä (Natsitesti) ja päättyi tänään. Matkojen kanssa se tarkoitti sitä, että työn ja nukkumisen lisäksi ei paljon muuta aikaa jäänyt ja jos jäi, niin oli liian väsynyt tekemään mitään.
Ja mitä järkeä? Kyllähän se toki rahallisesti jossain määrin tuntui, mutta ei todellakaan siinä määrin, että se kituminen kannattaisi. Sitäpaitsi sekin summa kääntyy tavallaan minua vastaan, sillä se löytää tiensä taas johonkin tilastoon, kasvattamaan miesten ja naisten palkkaeroja.
No, se siitä. Mennään itse aiheeseen, eli kunnalisvaaleihin -08. Vaaleihin on vielä kuukauden verran aikaa, eikä tärkein kampanjavaihe ole edes alkanut ja suurin osa vaalikoneista on äänestäjien osalta vielä pois käytöstä. Maikkarin vaalikone on (luullakseni) ensimmäinen.
Käyttöliittymä on perinteistä Osgoodin tai Likertin asteikkoa astetta monipuolisempi. Periaate on sama, eli siitä löytyy tuttu horisontaalinen asteikko, eri mieltä - neutraali - samaa mieltä. Erona perinteisiin asteikkoihin on, että vastauksen painotusta voi säätää valmiita asteikkoja tarkemmin.
Sisällöltään vaalikone on mielestäni aika heikkotasoinen. Liian paljon yleistä ja liian vähän konkreettista asiaa. Tämä ei anna kovinkaan selkeää kuvaa siitä, millaista politiikkaa ehdokas käytännön asioissa ajaisi. Kaikkiin kysymyksiin käyttöliittymä ei myöskään sovellu kunnolla. Esimerkiksi "uskotko Jumalaan?". Sata-asteinen liukupalkki on ehkä liioittelua.
Ainoastaan kysymysalueissa talous, palvelut ja elinympäristö on jotain oikeasti relevanttia asiaa. Sitä edeltävä osa (alue 1) on melko tyhjää plärinää vaaleista. Loppuosan kysymykset ovat sitäkin turhempia. Mitä ihmeen merkitystä kunnallisvaalien kannalta sillä on, tykkääkö ehdokas katsoa dvd-elokuvia tai käykö hän lavatansseissa? Tarkoitus ei ole valita deittiseuraa, vaan edustaja käyttämään poliittista valtaa.
Vaalikoneesta jää huolimaton vaikutelma, ikään kuin kysymysten suunnitelussa olisi aika loppunut kesken, ja on vain kasattu jotain kokoon nopeasti. Tämän vaalikoneen ja horoskooppien merkitys ehdokasta valitessa lienee suunnilleen yhtä suuri.
Selasin kuitenkin myös muiden vaalipiirien ehdokkaita siinä toivossa, että silmään osuisi joku tuttu nimi tasa-arvonäkökulmasta. Turusta löytyi ainakin Sini Terävä. Sini kertoo kuvauksessaan mm. järjestötaustoistaan ja että: En halua Turkua, jossa asukkaiden mielipiteet sivuutetaan poliittisissa lehmänkaupoissa. Haluan Turun, jossa kaikenlaisten ihmisten on hyvä elää. Turun, joka on pyöräilijöiden ja kävelijöiden kaupunki. Turun, joka huomioi tasa-arvon päätöksissään ja joka pitää huolta työntekijöistään. Minun Turussani nuorten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomioita ja peruspalvelut ovat kunnossa. Minun Turussani ei ole toriparkkia vaan pikaratikka. Vai pikaratikka...
Sinin vastaukset ovat muuten loogisia, mutta muutama kohta ihmetyttää. Hänestä yksityiset terveydenhuoltopalvelut eivät ole julkista terveydenhuoltoa tasokkaampia (taidan muuttaa Turkuun). Toiseksi hän kertoo uskovansa Jumalaan, mutta ei käy kirkossa, eikä usko ydinperheeseen. Tai itseasiassa usko ydinperheeseen oli asetettu neutraaliksi, mutta kommenttiosassa hän kirjoittaa: Usko ydinperheeseen on aika rankka asia laittaa kyllä-ei -viivalle. Totta kai uskon siihen, että ydinperheessä voi olla hyvä olla ja että se sopii monille ihmisille. Tämä ei kuitenkaan millään tavalla poista sitä, etteikö myös muunlaisissa perheissä olisi hyvä olla. Minun ihannemaailmassani perheitä ei luokiteltaisi tai arvotettaisi sen perusteella, mitä sukupuolta vanhemmat ovat tai kuinka monta heitä on. Minä ainakaan en tiedä mitään suurempaa ydinperheen asemaa korostavaa lähdettä kuin raamattu.
Helsingistä löytyi odotetusti Elina Aaltio. Elinakaan ei usko yksityisten terveyspalvelujen parempaan laatuun. Ööh. Julkinen terveydenhuolto={tolkuttomat jonot, resurssipula, ylityöllistetty henkilökunta} ==> potilasta ei ole aikaa eikä varaa tutkituttaa ja käyttää kokeissa kunnolla, joten määrätään ensin ainakin parit antibioottikuurit, ja jollei auta niin sitten ehkä kokeisiin. Yksityinen={pääset hoitoon heti, aikaa ja resursseja on riittävästi (koska asiakas maksaa)} ==> Tarvittavat kokeet suoritetaan heti, ei turhia lääkekuureja. Yksityinen tottakai maksaa, eikä ole siksi kaikkien saatavilla, mutta tasokkaampaa se kyllä on. Ehkä Sini ja Elina ajattelivat kysymysasetttelua pidemmälle, eli kunnan yksityiseltä ostaman ostopalvelun tasoa. Se tietysti on juuri niin tasokas kuin mitä se saa maksaa. Tosin sillä erolla että yksityinen henkilöstö ei edelleenkään ole ylityöllistetty ja loppuun palanut, joka ehkäisee virheitä.
Elina ei näe Helsingin maahanmuuttajatilanteessa mitään ongelmaa. Itse olen ollut käsittävinäni että kyseisessä kaupungissa on melko paljon syrjäytynyttä ja joutilasta maahanmuuttajaväestöä. Elina ei usko Jumalaan eikä käy kirkossa. Eikä ilmeisesti sylje lasiinkaan. Kysymykseen "kaljalla käynti kuuluu tapoihini" hän on vastannut vetämällä palkin aivan oikeaan reunaan. Itse asiassa hän oli ainoa vertailemistani ehdokkaista, joka vastasi siten. Ydinperhe on vielä vähemmän Elinan juttu kuin mitä oli Sinin.
Ydinperheeseen ei usko myöskään Stefan Wallin, vaikka elääkin sellaisessa käsittääkseni itse. Sari Sarkomaa uskoo ja on muuten looginenkin, paitsi että ei usko yksityisten palveluiden parempaan laatuun, mutta kannattaa yksityistämisen lisäämistä. Yhtenä yllättyksenä tuli sekin että pastori Haka Kekäläinen vastasi neutraalisti kohtaan "tapoihihin kuuluu kirkossa käynti". Eikö se kuulu hänen tapoihinsa jo pelkästää viran puolesta?
Parempia vaalikoneita odotellessa.
Ja mitä järkeä? Kyllähän se toki rahallisesti jossain määrin tuntui, mutta ei todellakaan siinä määrin, että se kituminen kannattaisi. Sitäpaitsi sekin summa kääntyy tavallaan minua vastaan, sillä se löytää tiensä taas johonkin tilastoon, kasvattamaan miesten ja naisten palkkaeroja.
No, se siitä. Mennään itse aiheeseen, eli kunnalisvaaleihin -08. Vaaleihin on vielä kuukauden verran aikaa, eikä tärkein kampanjavaihe ole edes alkanut ja suurin osa vaalikoneista on äänestäjien osalta vielä pois käytöstä. Maikkarin vaalikone on (luullakseni) ensimmäinen.
Käyttöliittymä on perinteistä Osgoodin tai Likertin asteikkoa astetta monipuolisempi. Periaate on sama, eli siitä löytyy tuttu horisontaalinen asteikko, eri mieltä - neutraali - samaa mieltä. Erona perinteisiin asteikkoihin on, että vastauksen painotusta voi säätää valmiita asteikkoja tarkemmin.
Sisällöltään vaalikone on mielestäni aika heikkotasoinen. Liian paljon yleistä ja liian vähän konkreettista asiaa. Tämä ei anna kovinkaan selkeää kuvaa siitä, millaista politiikkaa ehdokas käytännön asioissa ajaisi. Kaikkiin kysymyksiin käyttöliittymä ei myöskään sovellu kunnolla. Esimerkiksi "uskotko Jumalaan?". Sata-asteinen liukupalkki on ehkä liioittelua.
Ainoastaan kysymysalueissa talous, palvelut ja elinympäristö on jotain oikeasti relevanttia asiaa. Sitä edeltävä osa (alue 1) on melko tyhjää plärinää vaaleista. Loppuosan kysymykset ovat sitäkin turhempia. Mitä ihmeen merkitystä kunnallisvaalien kannalta sillä on, tykkääkö ehdokas katsoa dvd-elokuvia tai käykö hän lavatansseissa? Tarkoitus ei ole valita deittiseuraa, vaan edustaja käyttämään poliittista valtaa.
Vaalikoneesta jää huolimaton vaikutelma, ikään kuin kysymysten suunnitelussa olisi aika loppunut kesken, ja on vain kasattu jotain kokoon nopeasti. Tämän vaalikoneen ja horoskooppien merkitys ehdokasta valitessa lienee suunnilleen yhtä suuri.
Selasin kuitenkin myös muiden vaalipiirien ehdokkaita siinä toivossa, että silmään osuisi joku tuttu nimi tasa-arvonäkökulmasta. Turusta löytyi ainakin Sini Terävä. Sini kertoo kuvauksessaan mm. järjestötaustoistaan ja että: En halua Turkua, jossa asukkaiden mielipiteet sivuutetaan poliittisissa lehmänkaupoissa. Haluan Turun, jossa kaikenlaisten ihmisten on hyvä elää. Turun, joka on pyöräilijöiden ja kävelijöiden kaupunki. Turun, joka huomioi tasa-arvon päätöksissään ja joka pitää huolta työntekijöistään. Minun Turussani nuorten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomioita ja peruspalvelut ovat kunnossa. Minun Turussani ei ole toriparkkia vaan pikaratikka. Vai pikaratikka...
Sinin vastaukset ovat muuten loogisia, mutta muutama kohta ihmetyttää. Hänestä yksityiset terveydenhuoltopalvelut eivät ole julkista terveydenhuoltoa tasokkaampia (taidan muuttaa Turkuun). Toiseksi hän kertoo uskovansa Jumalaan, mutta ei käy kirkossa, eikä usko ydinperheeseen. Tai itseasiassa usko ydinperheeseen oli asetettu neutraaliksi, mutta kommenttiosassa hän kirjoittaa: Usko ydinperheeseen on aika rankka asia laittaa kyllä-ei -viivalle. Totta kai uskon siihen, että ydinperheessä voi olla hyvä olla ja että se sopii monille ihmisille. Tämä ei kuitenkaan millään tavalla poista sitä, etteikö myös muunlaisissa perheissä olisi hyvä olla. Minun ihannemaailmassani perheitä ei luokiteltaisi tai arvotettaisi sen perusteella, mitä sukupuolta vanhemmat ovat tai kuinka monta heitä on. Minä ainakaan en tiedä mitään suurempaa ydinperheen asemaa korostavaa lähdettä kuin raamattu.
Helsingistä löytyi odotetusti Elina Aaltio. Elinakaan ei usko yksityisten terveyspalvelujen parempaan laatuun. Ööh. Julkinen terveydenhuolto={tolkuttomat jonot, resurssipula, ylityöllistetty henkilökunta} ==> potilasta ei ole aikaa eikä varaa tutkituttaa ja käyttää kokeissa kunnolla, joten määrätään ensin ainakin parit antibioottikuurit, ja jollei auta niin sitten ehkä kokeisiin. Yksityinen={pääset hoitoon heti, aikaa ja resursseja on riittävästi (koska asiakas maksaa)} ==> Tarvittavat kokeet suoritetaan heti, ei turhia lääkekuureja. Yksityinen tottakai maksaa, eikä ole siksi kaikkien saatavilla, mutta tasokkaampaa se kyllä on. Ehkä Sini ja Elina ajattelivat kysymysasetttelua pidemmälle, eli kunnan yksityiseltä ostaman ostopalvelun tasoa. Se tietysti on juuri niin tasokas kuin mitä se saa maksaa. Tosin sillä erolla että yksityinen henkilöstö ei edelleenkään ole ylityöllistetty ja loppuun palanut, joka ehkäisee virheitä.
Elina ei näe Helsingin maahanmuuttajatilanteessa mitään ongelmaa. Itse olen ollut käsittävinäni että kyseisessä kaupungissa on melko paljon syrjäytynyttä ja joutilasta maahanmuuttajaväestöä. Elina ei usko Jumalaan eikä käy kirkossa. Eikä ilmeisesti sylje lasiinkaan. Kysymykseen "kaljalla käynti kuuluu tapoihini" hän on vastannut vetämällä palkin aivan oikeaan reunaan. Itse asiassa hän oli ainoa vertailemistani ehdokkaista, joka vastasi siten. Ydinperhe on vielä vähemmän Elinan juttu kuin mitä oli Sinin.
Ydinperheeseen ei usko myöskään Stefan Wallin, vaikka elääkin sellaisessa käsittääkseni itse. Sari Sarkomaa uskoo ja on muuten looginenkin, paitsi että ei usko yksityisten palveluiden parempaan laatuun, mutta kannattaa yksityistämisen lisäämistä. Yhtenä yllättyksenä tuli sekin että pastori Haka Kekäläinen vastasi neutraalisti kohtaan "tapoihihin kuuluu kirkossa käynti". Eikö se kuulu hänen tapoihinsa jo pelkästää viran puolesta?
Parempia vaalikoneita odotellessa.
tiistai 9. syyskuuta 2008
Nazi Test: Olisitko sinä ollut natsi 1930-luvun Saksassa?
Nazi Test
Testaa mikä olisi ollut sinun roolisi toisessa maailmansodassa, jos olisit syntynyt ja kasvanut 1930 luvun Saksassa. Natsiupseeri? Rivimies? Vastarintataistelija? Karkuri?
Lapsellinen testi joka tuskin kertoo paljoa, mutta ehkä siinä on totuuden siemen. Suuntaa antava? Tulokset ovat yllättäneet monet tutuistani.
Itse asiassa natsismi itsessään ei ole tässä kiinnostavaa. Sen tilalla voisi olla muukin aate. Se ei ole oleellista tässä tarkoituksessa.
Oma tulos:
The Expatriate
Achtung! You are 31% brainwashworthy, 18% antitolerant, and 33% blindly patriotic
Congratulations! You are not susceptible to brainwashing, your values and cares extend beyond the borders of your own country, and your Blind Patriotism does not reach unhealthy levels. If you had been German in the 30s, you would've left the country.
One bad scenario -- as I hypothetically project you back in time -- is that you just wouldn't have cared one way or the other about Nazism. Maybe politics don't interest you enough. But the fact that you took this test means they probably do. I'm gonna give you the benefit of the doubt.
Did you know that many of the smartest Germans departed prior to the beginning of World War II, because they knew some evil shit was brewing? Brain Drain. Many of them were scientists. It is very possible you could have been one of them.
Conclusion: born and raised in Germany in the early 1930's, you would not have been a Nazi.
Sinä ?
Testaa mikä olisi ollut sinun roolisi toisessa maailmansodassa, jos olisit syntynyt ja kasvanut 1930 luvun Saksassa. Natsiupseeri? Rivimies? Vastarintataistelija? Karkuri?
Lapsellinen testi joka tuskin kertoo paljoa, mutta ehkä siinä on totuuden siemen. Suuntaa antava? Tulokset ovat yllättäneet monet tutuistani.
Itse asiassa natsismi itsessään ei ole tässä kiinnostavaa. Sen tilalla voisi olla muukin aate. Se ei ole oleellista tässä tarkoituksessa.
Oma tulos:
The Expatriate
Achtung! You are 31% brainwashworthy, 18% antitolerant, and 33% blindly patriotic
Congratulations! You are not susceptible to brainwashing, your values and cares extend beyond the borders of your own country, and your Blind Patriotism does not reach unhealthy levels. If you had been German in the 30s, you would've left the country.
One bad scenario -- as I hypothetically project you back in time -- is that you just wouldn't have cared one way or the other about Nazism. Maybe politics don't interest you enough. But the fact that you took this test means they probably do. I'm gonna give you the benefit of the doubt.
Did you know that many of the smartest Germans departed prior to the beginning of World War II, because they knew some evil shit was brewing? Brain Drain. Many of them were scientists. It is very possible you could have been one of them.
Conclusion: born and raised in Germany in the early 1930's, you would not have been a Nazi.
Sinä ?
lauantai 6. syyskuuta 2008
Verkkohyökkäys Vasemmistoliiton kunnalisvaalisivustoon
Ylen uutinen
Ilmeisesti perjantaina aamupäivällä on Vasemmistoliiton vaalisivuihin kohdistettu palvelunestohyökkäys, tässä tapauksessa ns. tulvahyökkäys. Hyökkäyksen tarkoitus siis ei ole murtautua verkkoon tai muuten sabotoida sitä, vaan ainoastaan kuormittaa sitä niin paljon, että palvelu muuttuu saavuttamattomaksi, eli siis selkokielellä sivusto ei toimi.
Tuollaisen hyökkäyksen idea on käyttää kolmansia osapuolia hyväksi, eli valjastaa suuri määrä verkossa olevia tietokoneita suorittamaan palvelupyyntöjä kohteena olevalle sivustolle. Kun palvelupyyntöjä on tarpeeksi (esim. tuhansia), suurin osa verkkosivustoista ei siitä enää selviä.
Hyökkäys on itse asiassa melko yksinkertainen toteuttaa ihan vaikka pingaamalla. Pingaaminen tarkoittaa ICMP echo request -paketin lähettämistä toiseen ip-osoitteeseen. Jos ping ei ole tuttu käsite, niin sitä voi kokeilla vaikka itse menemällä Windowsin komentokehotteeseen ja kirjoittamalla ping ja sen perään joko jonkin ip-osoitteen tai verkko-osoitteen. Esimerkki: ping www.google.fi. Toiminnon tarkoitus on verkkoliikenteen avustaminen. Pingillä voidaan siis selvittää onko toinen kone saavutettavissa. Kun pingi saavuttaa kohteensa, vastaanottanut kone lähettää lähettäjälle takaisin echo reply -paketin, ja näin alkuperäinen lähettäjä tietää että kumppani on hereillä ja tiedonsiirto voidaan aloittaa. Se siis toimii vähän kuten kaikuluotain, josta luultavasti epävirallisempi nimitys on saanut alkunsa.
Tulvahyökkäyksen idea on saada hirvittävä määrä tietokoneita pingaamaan hyökkäyksen kohdetta samanaikaisesti. Yksi käytetty menetelmä on väärentää oma ip kohdekoneen ip-osoitteeksi ja sitten pingata jotain todella isoa verkkoa sen broadcast osoitteeseen. Tällöin jokainen verkon tietokone (ainakin periaatteessa) saa kyseisen pingin ja vastaa siihen pingaamalla takaisin. Paitsi, että tässä tapauksessa pingien tulva ei mene lähettäjälle, koska lähettäjä on väärentänyt ip-osoitteensa ja näin tulva kohdistuu uhrin verkkopalvelimeen.
Tekniikan nerous piilee siinä, että hakkerilla itsellään ei tarvitse olla nopeaa nettiyhteyttä. Hakkerille riittää periaatteessa vaikka kuppainen modeemiyhteys tai vaikka mokkula prepaidliittymällä, sillä hakkeri pingaa vain yhtä osoitetta, eli hyökkäykseen valjastetun verkon broadcastosoitetta. Tarpeeksi suuri määrä valjastettuja koneita pingaamassa loputonta sarjaa, ja vähän suuremmankin kapasiteetin palvelu alkaa olla vaikeuksissa.
Edellä kuvattu menetelmä on vain yksi monista, mutta Ylen uutisten kuvaus sopii tähän tekniikkaan.
Hyökkäys saattoi johtua sivustolla olleesta Vasemmistonaisten Tasa-arvovaalikoneesta, arvelee puolueen tiedottaja.
Verkkohyökkäys on rikos. En puolustele tekijöitä, oli syy mikä tahansa, mutta mielestäni Vasemmistonaisten vaalikone on hyvin provosoiva. Kysymykset on aseteltu tekniikalla, jolle on olemassa nimikin jota en nyt saa päähäni. Ellen erehdy niin 40-luvun alussa herra nimeltä Joseph Goebbelskin käytti sitä. Vasemmistonaisten kysymyksiin ei voi vastata kuin olemalla samaa mieltä tai olemalla idiootti.
Missään vakavasti otettavassa mediassa ei tänä päivänä käytetä tuollaista kiskoja pitkin kulkevaa propagandaa. Yleensä tuollaista näkee joissain nuorille suunnatuissa päihde-, liikenne- tai seksuaaliterveys-tietomateriaalissa, mutta ei poliittisia mielipiteitä käsitellessä. Paitsi ehkä Pohjois-Koreassa. "a)Kim Jong-Il on jumala ja kaikkitietävä ja kaikkeen pystyvä suuri johtaja ja kunniani on palvella häntä, b) olen epäisänmaallinen, länsimielinen, imperialistinen isänmaanpetturi ja minut pitää ampua".
Osa kysymyksistä on räikeän yliampuva ja osa pyrkii sukupuolittamaan täysin sukupuolesta riippumattomia asioita.
7. Minkälaista on naisten kannalta hyvä kaavoitus kunnissa?
Onko miesten kannalta hyvä kaavoitus sitten jotenkin erilainen kuin b-kohdan vastaus?
8. Miksi kuntaliitoksia olisi erittäin tärkeä tarkastella myös sukupuolinäkökulmasta?
Miksi kuntasektorin pitäisi olla erilaisessa asemassa yksityiseen sektooriin verrattuna? Toimintojen tehostaminenhan on ollut arkipäivää yksityisellä puolella ikuisuuksista asti. Tottakai se on työntekijän kannalta huono asia, mutta miksi kunnan virkojen pitäisi olla jonkinlaisia suojatyöpaikkoja? Jos kuntaliitoksella voidaan vähentää esim. hallinnon kuluja, jolloin verotuloista jää enemmän itse palvelujen tuottamiseen, niin tietysti silloin toimintoja kannattaa tehostaa. Miksi naisen työpaikan säilymisen pitäisi olla jonkinlainen itsetarkoitus ja tärkeämpää kuin miesten työpaikkojen säilyminen? Sitäpaitsi yleensä työntekijä palkataan koska yrityksellä on tarvetta työntekijän työpanokselle, eikä työpaikkoja pidetä pystyssä pelkästään sen takia että on työpaikkoja. Nämä ovat vaikeita asioita. En itsekään hyväksy loputonta tehostamista ja henkilökulujen leikkauksia, mutta siltikään kuntasektori ei saa nauttia mitään erityisasemaa.
Samalla voisi kysyä että mistäköhän johtuu että naiset käyttävät valtaosan palveluista. Lasten hoitoon liittyvät palvelut selittävät melko pitkälle, mutta voisiko olla niinkin, että monet palvelut on tehty enemmän naisten tarpeita varten. Jos yhteiskunta oikeasti haluaisi esimerkiksi auttaa syrjäytyneitä takaisin normaaliin elämään tai alkaisi todella välittämään asunnottomien kohtaloista, suhdeluku voisi olla toisenlainen.
B-kohtia aikani klikkailtuani saan onnittelutekstin, joka kertoo että ajattelen kuten minun halutaan ajattelevan. Vaikka yksikään b-vastaus ei ollut mielestäni oikein, oli niitä pakko valita kun a ja c vaihtoehdot olivat noin laadittuja. Kelpaan kuulemma Vasemmistonaisten "hengailujäseneksi". Kiitos, mutta taidan jättää väliin. No offence!
Kuten sanottu, tuomitsen verkkohyökkäyksen täysin ja toivon että tekijä saa rangaistuksensa, mutta ymmärrän silti että ihmiset provosoituvat tuollaisesta. Jos tasa-arvopolitiikka vain olisi reilumpaa ja oikeasti ottaisi huomioon miestenkin ongelmat, niin varmasti miehet olisivat aktiivisempia tasa-arvoasioissa. Nykyiseltään se on niin vinoutunutta, että en ihmettele vaikka vastaavia iskuja nähtäisiin jatkossakin ja pelkään, että jossain vaiheessa voi tapahtua jotain pahempaakin, kun epätoivo ajaa ihmisen epätoivoiseen ratkaisuun.
P.S Jos selitin verkkohyökkäysasian jotenkin väärin, niin korjaus on ihan tervetullutta. Tietojenkäsittely ei ollut minulla pääaine missään vaiheessa.
Ilmeisesti perjantaina aamupäivällä on Vasemmistoliiton vaalisivuihin kohdistettu palvelunestohyökkäys, tässä tapauksessa ns. tulvahyökkäys. Hyökkäyksen tarkoitus siis ei ole murtautua verkkoon tai muuten sabotoida sitä, vaan ainoastaan kuormittaa sitä niin paljon, että palvelu muuttuu saavuttamattomaksi, eli siis selkokielellä sivusto ei toimi.
Tuollaisen hyökkäyksen idea on käyttää kolmansia osapuolia hyväksi, eli valjastaa suuri määrä verkossa olevia tietokoneita suorittamaan palvelupyyntöjä kohteena olevalle sivustolle. Kun palvelupyyntöjä on tarpeeksi (esim. tuhansia), suurin osa verkkosivustoista ei siitä enää selviä.
Hyökkäys on itse asiassa melko yksinkertainen toteuttaa ihan vaikka pingaamalla. Pingaaminen tarkoittaa ICMP echo request -paketin lähettämistä toiseen ip-osoitteeseen. Jos ping ei ole tuttu käsite, niin sitä voi kokeilla vaikka itse menemällä Windowsin komentokehotteeseen ja kirjoittamalla ping ja sen perään joko jonkin ip-osoitteen tai verkko-osoitteen. Esimerkki: ping www.google.fi. Toiminnon tarkoitus on verkkoliikenteen avustaminen. Pingillä voidaan siis selvittää onko toinen kone saavutettavissa. Kun pingi saavuttaa kohteensa, vastaanottanut kone lähettää lähettäjälle takaisin echo reply -paketin, ja näin alkuperäinen lähettäjä tietää että kumppani on hereillä ja tiedonsiirto voidaan aloittaa. Se siis toimii vähän kuten kaikuluotain, josta luultavasti epävirallisempi nimitys on saanut alkunsa.
Tulvahyökkäyksen idea on saada hirvittävä määrä tietokoneita pingaamaan hyökkäyksen kohdetta samanaikaisesti. Yksi käytetty menetelmä on väärentää oma ip kohdekoneen ip-osoitteeksi ja sitten pingata jotain todella isoa verkkoa sen broadcast osoitteeseen. Tällöin jokainen verkon tietokone (ainakin periaatteessa) saa kyseisen pingin ja vastaa siihen pingaamalla takaisin. Paitsi, että tässä tapauksessa pingien tulva ei mene lähettäjälle, koska lähettäjä on väärentänyt ip-osoitteensa ja näin tulva kohdistuu uhrin verkkopalvelimeen.
Tekniikan nerous piilee siinä, että hakkerilla itsellään ei tarvitse olla nopeaa nettiyhteyttä. Hakkerille riittää periaatteessa vaikka kuppainen modeemiyhteys tai vaikka mokkula prepaidliittymällä, sillä hakkeri pingaa vain yhtä osoitetta, eli hyökkäykseen valjastetun verkon broadcastosoitetta. Tarpeeksi suuri määrä valjastettuja koneita pingaamassa loputonta sarjaa, ja vähän suuremmankin kapasiteetin palvelu alkaa olla vaikeuksissa.
Edellä kuvattu menetelmä on vain yksi monista, mutta Ylen uutisten kuvaus sopii tähän tekniikkaan.
Hyökkäys saattoi johtua sivustolla olleesta Vasemmistonaisten Tasa-arvovaalikoneesta, arvelee puolueen tiedottaja.
Verkkohyökkäys on rikos. En puolustele tekijöitä, oli syy mikä tahansa, mutta mielestäni Vasemmistonaisten vaalikone on hyvin provosoiva. Kysymykset on aseteltu tekniikalla, jolle on olemassa nimikin jota en nyt saa päähäni. Ellen erehdy niin 40-luvun alussa herra nimeltä Joseph Goebbelskin käytti sitä. Vasemmistonaisten kysymyksiin ei voi vastata kuin olemalla samaa mieltä tai olemalla idiootti.
Missään vakavasti otettavassa mediassa ei tänä päivänä käytetä tuollaista kiskoja pitkin kulkevaa propagandaa. Yleensä tuollaista näkee joissain nuorille suunnatuissa päihde-, liikenne- tai seksuaaliterveys-tietomateriaalissa, mutta ei poliittisia mielipiteitä käsitellessä. Paitsi ehkä Pohjois-Koreassa. "a)Kim Jong-Il on jumala ja kaikkitietävä ja kaikkeen pystyvä suuri johtaja ja kunniani on palvella häntä, b) olen epäisänmaallinen, länsimielinen, imperialistinen isänmaanpetturi ja minut pitää ampua".
Osa kysymyksistä on räikeän yliampuva ja osa pyrkii sukupuolittamaan täysin sukupuolesta riippumattomia asioita.
7. Minkälaista on naisten kannalta hyvä kaavoitus kunnissa?
A) Kaavoitetaan mahdollisimman paljon ideaparktyyppisiä ostosparatiiseja, jotta äitiysvapaalla lomailevat naiset voivat mukavasti shoppailla.
B) Tavoitteena on oltava turvallinen ja viihtyisä asuinalue, jossa niin julkiset kuin kaupalliset palvelut niveltyvät alueen rakenteeseen.
C) Varmistetaan kustannustehokas rakentaminen ympäristöarvot huomioon ottaen sen verran, kuin se ilman rakennusliikkeiden ja maaomistajien kohtuuttomia uhrauksia on mahdollista.
Onko miesten kannalta hyvä kaavoitus sitten jotenkin erilainen kuin b-kohdan vastaus?
8. Miksi kuntaliitoksia olisi erittäin tärkeä tarkastella myös sukupuolinäkökulmasta?
A) Vanha perinne, jossa morsian ryöstetään naapuripitäjästä, voi katketa lopullisesti.
B) Kuntasektorin työntekijöistä sekä kunnallisten palveluiden käyttäjistä valtaosa on naisia.
C) Kun kaksi kuntaa liitetään yhteen, voidaan olla tilanteessa, missä toisessa kunnassa asuu lähinnä miehiä ja toisessa lähinnä naisia. Kuntien yhdistyessä seuraukset voivat olla arvaamattomat.
Miksi kuntasektorin pitäisi olla erilaisessa asemassa yksityiseen sektooriin verrattuna? Toimintojen tehostaminenhan on ollut arkipäivää yksityisellä puolella ikuisuuksista asti. Tottakai se on työntekijän kannalta huono asia, mutta miksi kunnan virkojen pitäisi olla jonkinlaisia suojatyöpaikkoja? Jos kuntaliitoksella voidaan vähentää esim. hallinnon kuluja, jolloin verotuloista jää enemmän itse palvelujen tuottamiseen, niin tietysti silloin toimintoja kannattaa tehostaa. Miksi naisen työpaikan säilymisen pitäisi olla jonkinlainen itsetarkoitus ja tärkeämpää kuin miesten työpaikkojen säilyminen? Sitäpaitsi yleensä työntekijä palkataan koska yrityksellä on tarvetta työntekijän työpanokselle, eikä työpaikkoja pidetä pystyssä pelkästään sen takia että on työpaikkoja. Nämä ovat vaikeita asioita. En itsekään hyväksy loputonta tehostamista ja henkilökulujen leikkauksia, mutta siltikään kuntasektori ei saa nauttia mitään erityisasemaa.
Samalla voisi kysyä että mistäköhän johtuu että naiset käyttävät valtaosan palveluista. Lasten hoitoon liittyvät palvelut selittävät melko pitkälle, mutta voisiko olla niinkin, että monet palvelut on tehty enemmän naisten tarpeita varten. Jos yhteiskunta oikeasti haluaisi esimerkiksi auttaa syrjäytyneitä takaisin normaaliin elämään tai alkaisi todella välittämään asunnottomien kohtaloista, suhdeluku voisi olla toisenlainen.
B-kohtia aikani klikkailtuani saan onnittelutekstin, joka kertoo että ajattelen kuten minun halutaan ajattelevan. Vaikka yksikään b-vastaus ei ollut mielestäni oikein, oli niitä pakko valita kun a ja c vaihtoehdot olivat noin laadittuja. Kelpaan kuulemma Vasemmistonaisten "hengailujäseneksi". Kiitos, mutta taidan jättää väliin. No offence!
Kuten sanottu, tuomitsen verkkohyökkäyksen täysin ja toivon että tekijä saa rangaistuksensa, mutta ymmärrän silti että ihmiset provosoituvat tuollaisesta. Jos tasa-arvopolitiikka vain olisi reilumpaa ja oikeasti ottaisi huomioon miestenkin ongelmat, niin varmasti miehet olisivat aktiivisempia tasa-arvoasioissa. Nykyiseltään se on niin vinoutunutta, että en ihmettele vaikka vastaavia iskuja nähtäisiin jatkossakin ja pelkään, että jossain vaiheessa voi tapahtua jotain pahempaakin, kun epätoivo ajaa ihmisen epätoivoiseen ratkaisuun.
P.S Jos selitin verkkohyökkäysasian jotenkin väärin, niin korjaus on ihan tervetullutta. Tietojenkäsittely ei ollut minulla pääaine missään vaiheessa.
keskiviikko 3. syyskuuta 2008
Vaalit yms.
Kunnallisvaalit lähestyvät. Vaalien yksi pääteemoista on tasa-arvo, ja se on näkyvästi esillä ainakin kaikkien puolueiden naisehdokkaiden asialistalla. Tasa-arvo on nyt se vetojuhta jolla vaalit voitetaan tai hävitään, ja se on sitäpaitsi ihan järkeenkäypää. Tällä hetkellä ei ole muutakaan massaan uppoavaa agendaa. Nyt eletään edelleen lihavia vuosia. Työllisyystilanne on hyvä, joten nyt ei ole kummastakaan näkökulmasta mielekästä taistella sosiaaliturvan leikkauksista tai muustakaan taloudellisesti merkittävästä asiasta. Tosin nurkan takana odottaa jo laskusuhdanne josta joidenkin asiantuntijoiden mukaan voi tulla yhtä paha tai jopa pahempi kuin 90-luvun lamasta.
Laman uhka sivutetaan kahdesta syystä. Ei haluta lietsoa epätoivoa, sillä silloin kulutus heikkenee ja lamasta tulee itseään toteuttava ennuste. Toinen syy on ettei se kiinnosta tai sen vakavuutta ainakaan ymmärretä. Kansa ei tajua mistään mitään, koska media ei kykene selittämään talousasioita kansalle kansantajuisesti. Kyllä Kauppalehteä lukemalla saa jo tietoa, mutta sitä ei a)lueta, b)ymmärretä. Ilta-Sanomat on paljon viihteellisempi pläjäys, mutta sitä kiinnostaa politiikassa lähinnä kuka on taas kenenkin kanssa ja kuka lähetti millaisen tekstarin ja kenelle, koska se kiinnostaa tavallista kuluttajaa ja on riittävän yksinkertaista tajuttavaksi.
Kun seuraa millaisia asioita sitten taas Eduskunnan kyselytunnilla käsitellään, niin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta käsiteltävät asiat ovat kuin suoraan iltapäivälehtien lööpeistä. Kuka tätä maata siis navigoi eteenpäin? Luojalle kiitos osaavasta ylimmästä virkamieskunnasta. Lienee rankkaa ja epäkiitollista hommaa. Jatkossa kun tätä virkamieskuntaa halutaan mahdollisesti pakkokeinoinkin saattaa sukupuolijakaumaltaan tasaisemmaksi, sopii vain toivoa että sitä ei tehdä laadun kustannuksella.
Aika on siis otollinen ns. tasa-arvovaaleille. Näissä vaaleissa ei ole mitään sellaista "kovaa" aihetta, joka veisi huomion tasa-arvopolitiikalta. Aika on muutenkin sopiva. Yksipuolinen tiedottaminen on tehnyt tehtävänsä ja kansan päänahan alla on saanut muhia "tieto" että joka viides nainen kokee väkivaltaa parisuhteessaan ja työnantaja sulloo joka eurosta 20 senttiä omaan taskuunsa jne.
Kävin selaamassa muutamaa vaaleihin tai tasa-arvoon yleisesti liittyviä sivustoja, jotka alunperin bongasin Laasasen blogista ja joiden kehitystä ajattelin seurata.
Vaaliviesti 1.9.2008 keskittyy koulujen muuttamiseen tasa-arvoisemmaksi.
Toimenpide-ehdotuksia:
* Kouluihin sukupuolisensitiivistä opetusta ja tasa-arvokasvatusta
Palataan sukupuolisensitiivisyyteen vähän myöhemmin. Tasa-arvokasvatus on käsitteenä ok, mutta kun ottaa huomioon millaista suomalainen tasa-arvopolitiikka yleisesti on, tämä mitä todennäköisemmin keskittyisi naisen huonomman aseman korostamiseen ja tasa-arvoon yleensäkin ainoastaan naisnäkökulmasta.
* Oppimateriaaleista poistetaan sukupuolistereotyyppiset tytön ja pojan / naisen ja miehen mallit
Missä vaiheessa perinteisistä miehen ja naisen sukupuolirooleista oikeastaan tuli kielteinen asia? Muutos on loppujen lopuksi tapahtunut todella lyhyessä ajassa. Siis näin valtavirtatasolla. Siitä ei itse asiassa ole kauaakaan kuin suhtautuminen oli täysin päinvastainen.
Kyllä minä ymmärrän täysin että haitallisen rajoittavista rooleista pitää päästä eroon, ja tyttöjen ja poikien koulutusratkaisuja ei pidä rajoittaa sukupuolen takia. Tässä vain tuntuu mopo karanneen käsistä. Ilmeisesti tässäkin asiassa on pakko hypätä äärimmäisyydestä toiseen. Miehet ja naiset kuitenkin ovat erilaisia. Minusta järkevä ohjeistus olisi säilyttää sukupuoliroolit oppimateriaalissa kuten tähänkin asti, koska ne tulevaisuudessakin tulevat säilymään, sillä miehet ja naiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Paljon oleellisempaa olisi tukea poikia ja tyttöjä heidän henkilökohtaisissa valinnoissaan, ei yrittää häivyttää tarkoituksellisesti rooleja, joihin jokainen nuori kuitenkin törmää koulun ulkopuolella. Pelkään että tuo voi kostautua entistä suurempana määränä nuoria, jotka eivät löydä itseään eivätkä omaa paikkaansa.
* Kouluissa tehdään tasa-arvoselvitys ja tasa-arvosuunnitelmat sekä toimintaohjeet sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän varalta
Tasa-arvoselvitys ja tasa-arvosuunnitelma. Opetuksessa tasa-arvosuunnitelman keskeisin tavoite olisi opettajakunnan sukupuolijakauman tasoittaminen, jota ei kyllä kannata jäädä odottamaan. Käytännössä tuo tuskin tarkoittaa yhtään mitään, kuten ei myöskään tuo toimintaohje häirinnän varalle. Minulla ainakin suupieliin piirtyy iloton hymy tuota lukiessa. Opetustoimi on vuosikymmenien aikana tehnyt toimintaohjeita koulukiusaamisen varalta hyvin heikoin tuloksin, kuten juuri saimme lukea kouluterveyskyselyn tuloksista. Minun on vaikea uskoa että tässä asiassa toimintaohjeilla on yhtään suurempaa vaikutusta. En myöskään ymmärrä miksi tällainen häirintä pitäisi käsitellä erikseen muusta kouluväkivallasta.
Entä oletko ajatellut, seikkaileeko koulukirjoissa stereotyyppinen perhe? Millaisia roolimalleja tytöille ja pojille annetaan opetuksessa ja oppimateriaalissa?
Tällä kai tarkoitetaan perhettä jossa on sekä isä että äiti. Vai perhe jossa isällä ja äidillä on streotyyppiset miesten ja naisten ammatit ja roolit? Oletan sen tarkoittavan ensiksi mainittua. Tällainen stereotyyppinen perhe nyt vain sattuu olemaan lapsen kannalta kaikkein otollisin perhemalli. Äidin lisäksi isältä tuleva miehen malli on tärkeä monesta syystä:
- pojat peilaavat itseään isänsä kautta
- pojat näkevät miten isä vuorovaikuttaa äidin kanssa ja muodostavat näin käsityksensä miesten ja naisten välisestä kanssakäymisestä ja parisuhteesta.
- tytöt näkevät miten äiti vuorovaikuttaa isän kanssa.
- Tytöt oppivat itse vuorovaikuttamaan vastakkaisen sukupuolen kanssa.
- Tytöt oppivat, esim. pelatessaan isänsä kanssa pihalla koripalloa, voittaman sekä häviämään oikein vastakkaisen sukupuolen edustajien läsnäollessa.
En ymmärrä miksi tällaisen ydinperheen merkitystä ei saisi korostaa. Olemmeko kohta siinä tilanteessa, jossa isänpäiväkortit kielletään täkäläisistäkin kouluista, koska se voi loukata yh-äitien lapsia? Kaikin mahdollisin mittarein tutkittuna, perinteinen perhemalli tuottaa parhaiten voivat ja vähiten ongelmiin ajautuvat nuoret. Onko todella tärkeämpää olla poliittisesti korrekti, kuin mitä on lapsen etu?
Painotan että minä en ole ottamassa mitään pois yksinhuoltaja-äideiltä, enkä samaa sukupuolta olevilta pareilta. Äiti & isä -setti on kuitenkin tilastollisesti kaikkein paras lapsen tulevaisuuden kannalta, joten kyllä minusta sitä saa todellakin markkinoida. Huom! En sanonut että yh-äidit tai samaa sukupuolta olevat parit ovat kykenemättömiä kasvattamaan lapsia, tai että tällainen ympäristö olisi lapselle haitallinen. Sanoin vain että isä+äiti on optimaalinen vaihtoehto. Koska se on sekä optimaalinen että yleisin (toistaiseksi kai vielä Suomessa? Vai?), en ymmärrä miksei se saisi myös näkyä ja olla näkyvästi normi.
Toinen sivusto oli naisten urakehityksen parantamisen tähtäävä mahdollistamenestys.fi. Silmään pisti erityisesti parin viikon takaisen nimityskiistan yhtenä kohteena olleen Ritva Viljasen kirjoitus:
Naisten mukaantulo on lisännyt päätöksenteon avoimuutta ja eettisyyttä. On tultu pois kosteista kabineteista ja saunailloista.
Jotenkin herättää pientä hilpeyttä että juuri hän kirjoittaa näin, kun hänen omasta nimityksestään ei välttämättä voi sanoa sen menneen kaikkein eettisimmän kaavan mukaan. Hallitus pystyi osoittamaan sisäministerin suositteleman henkilön olevan soveltuvampi tehtävään, mutta presidentti käyttää valtaansa ja runnoo Viljasen virkaan. Ja sukupuoli sekä sdp:n jäsenkirja ei tietenkään vaikuttanut lainkaan... Ja saman puolueen puheenjohtaja kritisoi hallituksen asettamaa ehdokasta suureen ääneen hänen sukupuolensa takia.
Naisten mukaantulo varmasti on tuonut eettisyyttä ja avoimuutta, mutta se ei johdu siitä että naiset olisivat miehiä eettisempiä tai rehellisempiä. Eettisyyden ja avoimuuden lisääntyminen johtuu pikemminkin sukupuolien tasaisen edustuksen lähestymisestä, joka on aina tavoiteltava tilanne. Naiset eivät ole yhtään parempia ihmisiä kuin miehetkään (eivät tosin huonompiakaan). Me kaikki, miehet ja naiset olemme taipuvaisia vallan väärinkäyttöön. Se on asia joka osalta naisista tuppaa unohtumaan. Kas kun ne inhotut vallan saappaat, jotka piti tuhota, tuntuvatkin niin kovin erilaisilta omissa jaloissa...
Sivustolle oli kerätty ohjemateriaalia:
10 ohjetta miehille
10 ohjetta naisille
10 ohjetta miesjohtajille
10 ohjetta naisjohtajille
Olisin kiinnostunut kuulemaan millaisia ajatuksia tuo herättää. Minulle jäi vähän ristiriitainen olo. Suurimmaksi osaksi nuo olivat tasa-arvoa. Kehotettiin palkkaaman sekä miehiä että naisia ja kohtelemaan tasavertaisesti. Kuitenkin siitä jäi hieman huono maku suuhun, joskin lievä sellainen. Miesten aseman ilmaistaan olevan naisten asemaa parempi automaattisesti, ja siinä korostettiin miten naisten taito jää vaatimattomuuuden varjoon, vaikka sama pätee moniin miehiin. Missään ei suoranaisesti kehoteta suosimaan naisia, mutta kuitenkin sen voi epäsuorasti lukea.
Tietysti tämä on nimenomaan naisten urakehityksen parantamiseksi tehty kanpanja, mutta tuntuu ristiriitaiselta sanoa samaanaikaan "kohtele kaikkia tasapuolisesti, mutta ole kuitenkin erityisen lojaali naisille" tai "palkka tasaisesti miehiä ja naisia, mutta hei! Jollet sinä palkkaa naisia niin kuka sitten". Ehkä minä en vain pysty katsomaan sitä niin ennakkoluulottomasti kuin haluaisin. Tuo jokaisessa ohjeessa toistuva suositus tulostaa ohje toimiston seinälle saa minussa aikaan lähinnä repulsiivisen reaktion. Sama fiilis kuin, jos pomoni antaisi minulle lahjaksi kotiin oman kuvansa kehyksissä seinälle laitettavaksi.
Laman uhka sivutetaan kahdesta syystä. Ei haluta lietsoa epätoivoa, sillä silloin kulutus heikkenee ja lamasta tulee itseään toteuttava ennuste. Toinen syy on ettei se kiinnosta tai sen vakavuutta ainakaan ymmärretä. Kansa ei tajua mistään mitään, koska media ei kykene selittämään talousasioita kansalle kansantajuisesti. Kyllä Kauppalehteä lukemalla saa jo tietoa, mutta sitä ei a)lueta, b)ymmärretä. Ilta-Sanomat on paljon viihteellisempi pläjäys, mutta sitä kiinnostaa politiikassa lähinnä kuka on taas kenenkin kanssa ja kuka lähetti millaisen tekstarin ja kenelle, koska se kiinnostaa tavallista kuluttajaa ja on riittävän yksinkertaista tajuttavaksi.
Kun seuraa millaisia asioita sitten taas Eduskunnan kyselytunnilla käsitellään, niin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta käsiteltävät asiat ovat kuin suoraan iltapäivälehtien lööpeistä. Kuka tätä maata siis navigoi eteenpäin? Luojalle kiitos osaavasta ylimmästä virkamieskunnasta. Lienee rankkaa ja epäkiitollista hommaa. Jatkossa kun tätä virkamieskuntaa halutaan mahdollisesti pakkokeinoinkin saattaa sukupuolijakaumaltaan tasaisemmaksi, sopii vain toivoa että sitä ei tehdä laadun kustannuksella.
Aika on siis otollinen ns. tasa-arvovaaleille. Näissä vaaleissa ei ole mitään sellaista "kovaa" aihetta, joka veisi huomion tasa-arvopolitiikalta. Aika on muutenkin sopiva. Yksipuolinen tiedottaminen on tehnyt tehtävänsä ja kansan päänahan alla on saanut muhia "tieto" että joka viides nainen kokee väkivaltaa parisuhteessaan ja työnantaja sulloo joka eurosta 20 senttiä omaan taskuunsa jne.
Kävin selaamassa muutamaa vaaleihin tai tasa-arvoon yleisesti liittyviä sivustoja, jotka alunperin bongasin Laasasen blogista ja joiden kehitystä ajattelin seurata.
Vaaliviesti 1.9.2008 keskittyy koulujen muuttamiseen tasa-arvoisemmaksi.
Toimenpide-ehdotuksia:
* Kouluihin sukupuolisensitiivistä opetusta ja tasa-arvokasvatusta
Palataan sukupuolisensitiivisyyteen vähän myöhemmin. Tasa-arvokasvatus on käsitteenä ok, mutta kun ottaa huomioon millaista suomalainen tasa-arvopolitiikka yleisesti on, tämä mitä todennäköisemmin keskittyisi naisen huonomman aseman korostamiseen ja tasa-arvoon yleensäkin ainoastaan naisnäkökulmasta.
* Oppimateriaaleista poistetaan sukupuolistereotyyppiset tytön ja pojan / naisen ja miehen mallit
Missä vaiheessa perinteisistä miehen ja naisen sukupuolirooleista oikeastaan tuli kielteinen asia? Muutos on loppujen lopuksi tapahtunut todella lyhyessä ajassa. Siis näin valtavirtatasolla. Siitä ei itse asiassa ole kauaakaan kuin suhtautuminen oli täysin päinvastainen.
Kyllä minä ymmärrän täysin että haitallisen rajoittavista rooleista pitää päästä eroon, ja tyttöjen ja poikien koulutusratkaisuja ei pidä rajoittaa sukupuolen takia. Tässä vain tuntuu mopo karanneen käsistä. Ilmeisesti tässäkin asiassa on pakko hypätä äärimmäisyydestä toiseen. Miehet ja naiset kuitenkin ovat erilaisia. Minusta järkevä ohjeistus olisi säilyttää sukupuoliroolit oppimateriaalissa kuten tähänkin asti, koska ne tulevaisuudessakin tulevat säilymään, sillä miehet ja naiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Paljon oleellisempaa olisi tukea poikia ja tyttöjä heidän henkilökohtaisissa valinnoissaan, ei yrittää häivyttää tarkoituksellisesti rooleja, joihin jokainen nuori kuitenkin törmää koulun ulkopuolella. Pelkään että tuo voi kostautua entistä suurempana määränä nuoria, jotka eivät löydä itseään eivätkä omaa paikkaansa.
* Kouluissa tehdään tasa-arvoselvitys ja tasa-arvosuunnitelmat sekä toimintaohjeet sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän varalta
Tasa-arvoselvitys ja tasa-arvosuunnitelma. Opetuksessa tasa-arvosuunnitelman keskeisin tavoite olisi opettajakunnan sukupuolijakauman tasoittaminen, jota ei kyllä kannata jäädä odottamaan. Käytännössä tuo tuskin tarkoittaa yhtään mitään, kuten ei myöskään tuo toimintaohje häirinnän varalle. Minulla ainakin suupieliin piirtyy iloton hymy tuota lukiessa. Opetustoimi on vuosikymmenien aikana tehnyt toimintaohjeita koulukiusaamisen varalta hyvin heikoin tuloksin, kuten juuri saimme lukea kouluterveyskyselyn tuloksista. Minun on vaikea uskoa että tässä asiassa toimintaohjeilla on yhtään suurempaa vaikutusta. En myöskään ymmärrä miksi tällainen häirintä pitäisi käsitellä erikseen muusta kouluväkivallasta.
Entä oletko ajatellut, seikkaileeko koulukirjoissa stereotyyppinen perhe? Millaisia roolimalleja tytöille ja pojille annetaan opetuksessa ja oppimateriaalissa?
Tällä kai tarkoitetaan perhettä jossa on sekä isä että äiti. Vai perhe jossa isällä ja äidillä on streotyyppiset miesten ja naisten ammatit ja roolit? Oletan sen tarkoittavan ensiksi mainittua. Tällainen stereotyyppinen perhe nyt vain sattuu olemaan lapsen kannalta kaikkein otollisin perhemalli. Äidin lisäksi isältä tuleva miehen malli on tärkeä monesta syystä:
- pojat peilaavat itseään isänsä kautta
- pojat näkevät miten isä vuorovaikuttaa äidin kanssa ja muodostavat näin käsityksensä miesten ja naisten välisestä kanssakäymisestä ja parisuhteesta.
- tytöt näkevät miten äiti vuorovaikuttaa isän kanssa.
- Tytöt oppivat itse vuorovaikuttamaan vastakkaisen sukupuolen kanssa.
- Tytöt oppivat, esim. pelatessaan isänsä kanssa pihalla koripalloa, voittaman sekä häviämään oikein vastakkaisen sukupuolen edustajien läsnäollessa.
En ymmärrä miksi tällaisen ydinperheen merkitystä ei saisi korostaa. Olemmeko kohta siinä tilanteessa, jossa isänpäiväkortit kielletään täkäläisistäkin kouluista, koska se voi loukata yh-äitien lapsia? Kaikin mahdollisin mittarein tutkittuna, perinteinen perhemalli tuottaa parhaiten voivat ja vähiten ongelmiin ajautuvat nuoret. Onko todella tärkeämpää olla poliittisesti korrekti, kuin mitä on lapsen etu?
Painotan että minä en ole ottamassa mitään pois yksinhuoltaja-äideiltä, enkä samaa sukupuolta olevilta pareilta. Äiti & isä -setti on kuitenkin tilastollisesti kaikkein paras lapsen tulevaisuuden kannalta, joten kyllä minusta sitä saa todellakin markkinoida. Huom! En sanonut että yh-äidit tai samaa sukupuolta olevat parit ovat kykenemättömiä kasvattamaan lapsia, tai että tällainen ympäristö olisi lapselle haitallinen. Sanoin vain että isä+äiti on optimaalinen vaihtoehto. Koska se on sekä optimaalinen että yleisin (toistaiseksi kai vielä Suomessa? Vai?), en ymmärrä miksei se saisi myös näkyä ja olla näkyvästi normi.
Toinen sivusto oli naisten urakehityksen parantamisen tähtäävä mahdollistamenestys.fi. Silmään pisti erityisesti parin viikon takaisen nimityskiistan yhtenä kohteena olleen Ritva Viljasen kirjoitus:
Naisten mukaantulo on lisännyt päätöksenteon avoimuutta ja eettisyyttä. On tultu pois kosteista kabineteista ja saunailloista.
Jotenkin herättää pientä hilpeyttä että juuri hän kirjoittaa näin, kun hänen omasta nimityksestään ei välttämättä voi sanoa sen menneen kaikkein eettisimmän kaavan mukaan. Hallitus pystyi osoittamaan sisäministerin suositteleman henkilön olevan soveltuvampi tehtävään, mutta presidentti käyttää valtaansa ja runnoo Viljasen virkaan. Ja sukupuoli sekä sdp:n jäsenkirja ei tietenkään vaikuttanut lainkaan... Ja saman puolueen puheenjohtaja kritisoi hallituksen asettamaa ehdokasta suureen ääneen hänen sukupuolensa takia.
Naisten mukaantulo varmasti on tuonut eettisyyttä ja avoimuutta, mutta se ei johdu siitä että naiset olisivat miehiä eettisempiä tai rehellisempiä. Eettisyyden ja avoimuuden lisääntyminen johtuu pikemminkin sukupuolien tasaisen edustuksen lähestymisestä, joka on aina tavoiteltava tilanne. Naiset eivät ole yhtään parempia ihmisiä kuin miehetkään (eivät tosin huonompiakaan). Me kaikki, miehet ja naiset olemme taipuvaisia vallan väärinkäyttöön. Se on asia joka osalta naisista tuppaa unohtumaan. Kas kun ne inhotut vallan saappaat, jotka piti tuhota, tuntuvatkin niin kovin erilaisilta omissa jaloissa...
Sivustolle oli kerätty ohjemateriaalia:
10 ohjetta miehille
10 ohjetta naisille
10 ohjetta miesjohtajille
10 ohjetta naisjohtajille
Olisin kiinnostunut kuulemaan millaisia ajatuksia tuo herättää. Minulle jäi vähän ristiriitainen olo. Suurimmaksi osaksi nuo olivat tasa-arvoa. Kehotettiin palkkaaman sekä miehiä että naisia ja kohtelemaan tasavertaisesti. Kuitenkin siitä jäi hieman huono maku suuhun, joskin lievä sellainen. Miesten aseman ilmaistaan olevan naisten asemaa parempi automaattisesti, ja siinä korostettiin miten naisten taito jää vaatimattomuuuden varjoon, vaikka sama pätee moniin miehiin. Missään ei suoranaisesti kehoteta suosimaan naisia, mutta kuitenkin sen voi epäsuorasti lukea.
Tietysti tämä on nimenomaan naisten urakehityksen parantamiseksi tehty kanpanja, mutta tuntuu ristiriitaiselta sanoa samaanaikaan "kohtele kaikkia tasapuolisesti, mutta ole kuitenkin erityisen lojaali naisille" tai "palkka tasaisesti miehiä ja naisia, mutta hei! Jollet sinä palkkaa naisia niin kuka sitten". Ehkä minä en vain pysty katsomaan sitä niin ennakkoluulottomasti kuin haluaisin. Tuo jokaisessa ohjeessa toistuva suositus tulostaa ohje toimiston seinälle saa minussa aikaan lähinnä repulsiivisen reaktion. Sama fiilis kuin, jos pomoni antaisi minulle lahjaksi kotiin oman kuvansa kehyksissä seinälle laitettavaksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
