Suomi on huomattavasti vähemmän kansainvälistynyt kuin mitä usein ajatellaan, ja selvästi enemmän sisäänpäin kääntynyt kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat. Tämä uhkaa kansantalouden selviytymistä tulevaisuuden haasteista.
Näin toteaa 18 asiantuntijasta koottu kansainvälinen arviointiryhmä, joka julkisti keskiviikkona laajan selvityksensä Suomen innovaatiojärjestelmän ongelmakohdista.
Paneelin mukaan Suomi ei houkuttele ulkomaisia tutkijoita tai asiantuntijoita eikä ulkomaisia, osaamisintensiivisiä yrityksiä saati niiden tutkimustoimintaa. Näin ollen Suomessa on hyvin vähän globaalisti suuntautunutta yrittäjyyttä.
Maailmantalouden kilpailu kiristyy ankaralla vauhdilla. Näin ollen Suomen kilpailukyky riippuu yhä kriittisemmin siitä, kuinka hyvin innovoimme eli viemme omia läpimurtoja maailmalle.
Tutkijat havaitsivat, että tutkijoiden liikkuvuus Suomeen ja Suomesta on viime vuosina peräti pienentynyt, vaikka maailma menee aivan toiseen suuntaan. Kansainvälistymistä pitäisikin raadin mukaan edistää voimakkain kannustein.
Ongelma liittyy läheisesti Suomen hajanaiseen korkeakouluverkostoon. Raadin mukaan yliopistouudistuksessa pitäisikin siirtyä pikaisesti seuraavaan vaiheeseen. Yliopistojen laitoskokoa pitäisi suurentaa selvästi, mikä tarkoittaa koko verkoston karsimista.
Ammattikorkeakoulujen rooli pitää täsmentää äkkiä.
Suomen usein kehuttu innovaatiojärjestelmä saa muutenkin kovaa kyytiä asiantuntijajoukolta. Tutkijoiden huolellinen selvitys muun muassa osoittaa, että aluepolitiikka on piiloutunut innovaatiokoneistoon, vaikka asia on tähän saakka kiistetty. Kasvukeskusten ulkopuolelle on jaettu helpommin tai enemmän Tekesin tutkimus- ja kehitystukia.
Kaiken lisäksi tukialueille syydetyt innovaatiorahat näyttävät heikentävän tuottavuuskasvua.
No kuinkas nyt näin ? Eikö Suomen pitänyt olla peräti maailman menestyvin maa
?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti